perjantai 21. toukokuuta 2010

sosiaalisen median merkitys nyky-yhteiskunnassa

Onko internet uusi avioliitto ja facebook sen vihkisormus?
Ennen internetiä rakastuneet parit halusivat kertoa koko maailmalle onnestaan ja sitoutuneisuudestaan. Se tehtiin solmimalla avioliitto, jonka merkiksi vasen nimetön rengastettiin.

Modernissa maailmassa deittaillaan pitkään, ennen kuin käydään keskustelua parisuhteen jatkosta. Jos ollaan tosissaan, kerrotaan se maailmalle päivittämällä facebookiin "parisuhteessä käyttäjän X kanssa".

Facebookin parisuhdetilanteen päivitys toiseen suuntaan on kuin eropapereiden allekirjoitus. "X ei ole enää parisuhteessa vaan on sinkku" saa hetkessä ystävät ympäri maailman soittamaan ja kyselemään missä mennään. Seinälle ilmestyy kyselyitä ja pahoitteluita. Nopean yhteiskunnan kirous.
Ihmisillä ei enää ole aikaa vatvoa asioita ja tehdä elinikäisiä sitoumuksia. Tarvitaan tehokkuutta ja nopeita siirtoja. Facebookin parisuhdestatusten päivityksessä ei ole puolen vuoden harkinta-aikaa, joten parisuhteen tulevaisuutta harkitaan päiviä tai viikkoja, joskus jopa vähemmän. Eroilmoitukseen riittää pari hiiren klikkausta.

Kun avoparejen rinnastuksesta aviopareihin väitellään, ja mietitään, miten määritellä avopari, pitäisi ehdottaa käyttöönotettavaksi facebookmääritys: Jos henkilöt asuvat samassa taloudessa ja facebookin mukaan ovat parisuhteessa, on kyseessä avoliitto, joka on rinnastettavissa avioliittoon.

Byrokratia laahaa selvästi ihmisten nopeiden liikkeiden perässä. Miten yhteisestä asunnosta muuttoa voisi nopeuttaa? Pitääkö vuokrasuhteen päättyä ja alkaa aina kuun alussa tai puolivälissä. Eikö mikä tahansa päivä kävisi, ja vuokra maksettaisiin niiden päivien mukaan?
Miten palkanmaksut ja sosiaalietuudet saataisiin rullaamaan niin, ettei sinkuksi julistautumisen jälkeen tarvitsisi asua samassa rahataloudessa vaan pääsisi omilleen heti? Kuin laastarin repäisy - nopea ja kivuton. Todellisuudessa sekin sattuu niin saakelisti, mutta vain vähän aikaa, ja kohta taas toimitaan tutun tehokkaasti.

Ja onko todella niin, kuten joku viisas on joskus sanonut, että paskan määrä ihmisen elämässä on vakio? Jos olet tiettyyn syvyyteen sattunut syntymään, siellä myös pysyt. Vai onko ne vaan niin pieniä askelia ylöspäin, ettei sitä pieni ihminen itse huomaa?

Ei kommentteja: