tiistai 29. tammikuuta 2013

Miami ajatuksissani

Tänään lähetin valtavan tilauksen Pumalle, enkä malttaisi odottaa uusia treenivermeitä!

Violetti on vihdoin väistynyt ja nyt kauden uutuuksissa on turkoosia ja petrolia (mun kaks ehdotonta suosikkia) sekä oranssia ja tietysti mustaa, kaikissa kivoissa malleissa.

Tilausta tehdessäni, kuvastoa selatessa, näin itseni väkisinkin Miami Beachilla ja mietin miltä tää ja tää vaate näyttää kisakuntoisessa kropassa, kullanhohtoisessa rusketuksessa aurinkoisella rannalla... vaikka siihen on vielä monta hikistä ja kipeää treenituntia matkaa.


Lentolippuja on jo katseltu ja budjetteja laskettu, mutta mitään ei ole vielä tilattuna tai varattuna. Koska reissuun on lähdössä muutama muukin, en viitsi höntyillä itsekseni vaan odottelen että muutkin saavat suunnitelmansa tehtyä. Jotenkin tuntuu vielä vaan niin keskeneräiseltä ja epävarmalta koko huikea suunnitelma, kun ei ole mitään varmaa, ei mistään mustaa valkoisella - paitsi täällä ;)

Turha tässä on kiirehtiä, sillä kisailmoittautumisen voi tehdä samalla hinnalla maaliskuun loppuun asti, ja sen jälkeen vaan hinta nousee. Kisapäivään asti saa ilmoittautua, eli ei hätää. Eikä ne lennotkaan varmasti täyteen mene koko kesäkuulta, eli perille pääsee kyllä. Nyt on ainakin vielä aikaa miettiä ja pohtia sarjoja...

Käyn tämän tästä nettisivulla www.universeweekend.com lukemassa sääntöjä ja aikatauluja, klikkailemassa osallistujalistaa, vaikka tiedän että se päivitetään vasta myöhemmin. Oon niin innoissani tästä!

Kisamusakin on jo miksattu sääntöjen mukaiseksi, eli puolisen minuuttia pidemmäksi - enää täytyy vain keksiä mitä temppuja siihen puoleen minuuttiin laittaa. Siinä on ens viikonlopulle hommaa :)

XOXO

maanantai 28. tammikuuta 2013

Pelaamisen riemua

Pitkästä aikaa oli vapaa viikonloppu. Jonkin verran paperihommia ja ajatustyötä, mutta ei fyysisiä siirtymisiä paikasta toiseen. Omia treenejä, shoppailua, rentoa hengailua rakkaiden kanssa ja pelejä :) Ne on sitä harvinaista herkkua, mun "karkkipäivä."

Mä koukutun helposti erilaisiin peleihin, ja nimenomaan tyhjänpäiväisiin tuottamattomiin pikku pulmapeleihin kuten Miinaharava...

...Bejeweled bliz tai nykyään tämä CandyCrush:


Parasta viihdettä on lyödä omat vanhat ennätykset, mutta onhan se rentouttavaa naputtaa peliä vaikka ne ennätykset ei paranisikaan. Näiden puzzlejen pelaaminen on sellasta "aivot narikkaan"-tyypistä tekemistä, mieli rentoutuu ja parhaat ideat pulpahtaa esiin. Yleensä myös arkipäivän ongelmat ratkeaa parhaiten nakuttamalla transsinomaisessa tilassa miinaharavan ruutuja tai siirtelemällä karkkeja tai timangeja ruudusta toiseen.

Ja no, myönnettävä on, että olen tunnin jos toisenkin viettänyt World of Warcraftin (WOW) maailmoissa. Pari Human Paladinia ja Tauren Warriori on 70 levelillä, ja sitten on tämä minun pikkuinen Gnome Warriorini Sherrypie (73), joka ujona tyttönä piiloutuu taistelukirveensä taakse.


Konsolipelit on myös olleet aikanaan kovassa käytössä. Mariot ja Sonicit oli mun rakkauksia, rallit ja strategiapelit on ihan parhaita, urheilupelit jätän mielummin niille, jotka eivät urheile IRL (in real life).

FPS:t (first person shooter) eli tähtäimen läpi katsottavat sotapelit, tappamiset ja taistelut menee mun ymmärryksen yli. Ihmisenä toisen ihmisen tappaminen on mun mielestä karmivaa, vaikka vain ykkösinä ja nollina. WOW on niin kaukana realismista, että goretuskien ja örkkien tappaminen ei mielenrauhaani järkytä.

Pelaajan.net on konsoli- ja PC-peleistä kiinnostuneelle hyvä, uusia pelejä esittelevä sivusto. Käyn toisinaan fiilistelemässä mitä pelejä haluaisin jos meillä olis konsoli ;)


Nyt kun Eurojackpotin jättipotti tuli Suomen Seinäjoelle, mietin kuinka paljon fiksumpaa olisi pelata jotain, josta voisi oikeasti saada rahaa pelkän maksamisen sijaan. Ainoat rahapelit joita olen pelannut, siis Loton ja Kenon lisäksi, on hedelmäpelit ja konepokeri, enkä niitäkään kovin usein. En tykkää siitä että mun voitto on jonkun koneen ohjelmoinnista kiinni.

Lotossa voittaminen on niin pirun hankalaa ja Eurojackpotissa numeroita on vielä enemmän eikä siinä omalla sorminäppäryydellä ole paljon vaikutusta lopputulokseen, että niissä ei ole kaipaamaani itsensä haastamista.

Jotkut kaverit saattaa viettää koko illan ravintolan blackjackpöydän vieressä, mutta mulle nuo pelit ei ole koskaan auenneet. Ehkä siksi, että mun mielestä pelaamista mukavampaa hippaviihdettä on jutella kavereiden kanssa tai laittaa jalalla koreasti tanssilattialla. Pelaaminen on parasta yksin kotona. Paitsi tietysti lautapelien, joihin mielellään ottaa mukaan jonku muunkin...

Sain kuningasidean: Jospa opettelisin pelaamaan nettipokeria? Saisin olla kotona, pelata ja saisin rahaa. Ja tottakai siis voittaisin. Heti. Paljon.

Casinotieto.com -sivustolta löytyi (lähes) kaikkien nettipelien ohjeet ja osoitteet, ja aika nopealla vilkaisulla selvisi, että Pokeri vaatii liikaa keskittymistä ja ajattelua, jos siinä meinaa pärjätä. Se ei siis sovellu mun peliksi.

Epäsosiaalistumisen pelossa en edes opettele sitä Blackjackia, vaikka siihenkin ohjeet löytyy. Mutta Baccarat, toiselta nimeltään Punto Banco vaikuttaa just mun peliltä: pitää vain arvata kumman - minun vai pankin - kortit osuu lähemmäs ysiä, vai tuleeko tasapeli. Eli kolme vaihtoehtoa, helppoa. Voitin leikkirahalla aika paljon.


Kokeilin myös Red Dogia (www.casinotieto.com/red-dog), joka myös on erittäin yksinkertainen, mutta sisältää pikkusen enemmän valinnanvaraa ja vaikuttamismahdollisuuksia kuin Baccarat.


Pelailin näitä CasinoEuro.comissa leikkirahalla, kun se pannahinen ei jostain syystä huolinut minun Visatalletusta. Minun ja miljoonien välissä oli siis typerä rahansiirto-ongelma. Ei auta kuin marssia taas huomenna työmaalle ja jatkaa duunarin arkea - ainakin seuraavaan vapaapäivään asti :D

--

torstai 24. tammikuuta 2013

Perus safkaa

Tämä on se aika vuodesta, jolloin uudenvuodenlupaukset alkavat tuntua mahdottomilta - lupaavasti alkanut "uusi elämä", kuntoilu ja laihdutus alkaa tuntua liian raskaalta, eikä tuloksiakaan tule tarpeeksi nopeasti.

Joka vuosi tuhannet ihmiset aloittavat, ja lopettavat, terveellisemmän elämän. Suurin syy motivaatiopulaan ja lopulta luovuttamiseen on se, että aloitus on liian raju: aloitetaan liikunta "sata lasissa", jätetään rasva pois ruokavaliosta ja syödään pelkkää salaattia. Ei siis enää ravintoaineita, ei energiaa.

Liikunta pitäisi aina tauon jälkeen aloittaa maltilla, nostaa kuntoa pikkuhiljaa sellaiselle tasolle, että harjoittelua voi koventaa ja lisätä. Tottumaton keho ei kestä ylenpalttista kuormitusta!

Kun keholle annetaan uusi stressin aihe, liikunta, pitäisi syödä tarpeeksi jotta keho myös palautuu harjoituksista ja kehitystä voi tapahtua. Ruokailun liiallinen keventäminen ja liian raju liikunnan aloitus on varma keino epäonnistua! Perus ruokaa voi ja pitää syödä tarpeeksi. 

Monet asiakkaani ovat pyytäneet esimerkkiä mitä voi syödä (kaikkea voi syödä, kun muistaa kohtuuden). Monelle tuntuu olevan vaikeinta se, mitä on terveellinen ruoka ihan käytännössä, mitä sieltä kaupasta pitäisi ostaa. 

Esimerkki siitä, mitä meillä ostetaan.

Perus ruoka on mulle kanaa tai kalaa, joskus myös lihaa. Lisukkeena kasviksia ja täysjyväriisiä, harvemmin perunaa. Pastasta vatsani ei tykkää, vaikka minä tykkäisin, joten sitäkään emme juuri kotona syö.

Käymme kaupassa noin kerran viikossa. Silloin pyrimme ostamaan koko viikon ruuat valmiiksi, ettei siellä tarvitse rampata liian usein. Koska aina ei osaa ennakoida montako kertaa syödään jossain muualla ja monetko eväät täytyy tehdä, on hyvä varata kaappiin hätävaroja, jotta aina on saatavilla hyvää perus ruokaa eikä tarvitse turvautua höttöihin.


Kana on siis meidän juttu. Huom! Fileesuikaleissa ei ole niitä rönttejä, joita on paistisuikaleissa! Usein ostan fileepihvejä ja pistän ne palasiksi. Marinadit pesen pois ennen paistamista, jolloin maku jää mutta ei sitä töhnää. Sopiva makucombo on yksi paketti maustamatonta ja yksi huuhdeltuja marinoituja.

Broiskun rintaleikkeet on myös hyviä, koipireidet kypsyy uunissa reilusti ylikypsiksi ennen kuin ne on mun suuhun sopivia.

Kaapistamme löytyy aina myös vaihtelevan sisältöinen torni tonnikalaa. Purkillinen tunaa on juuri passeli protskuannos ja helppo ottaa evääksi töihin jos muuta ei ole.


Tuoreet kasvikset, salaatit ja juurekset on valinta numero yksi. Usein ostan valmiin salaattisekoituksen (Napolitana Mix tms. jossa on Ruccolaa ja muita hyviä vihreitä) sekä jääsalaattia/friseesalaattia tms.

Olen usein törmännyt siihen, että salaattia tehdään pieni kupillinen, joka jaetaan usean ruokailijan kesken. Me tehdään iso vadillinen, koska puoli lautasta täytetään ensin salaatilla, ripotellaan riisiä päälle, ja kauhotaan kanat kaiken kruunuksi.

Tässä paketti Napolitana Mixiä, friseenippu, 1 kurkku ja 4 tomaattia
Tomaatin ja kurkun lisäksi salaatissani on vaihtelevasti suippopaprikaa, oliiveja, aurinkokuivattua tomaattia tai viinirypäleitä. Ennen käytimme valmista pähkinä-siemensekoitusta (Salaatti Mix) mutta nyt olen ihastunut kurpitsansiemeniin. Niitä käytän paitsi salaattiin, myös iltarahkaan. Nämä ei oikeasti maksa paljon.


Salaattiainekset vanhenee kaapissa muutamassa päivässä, joten koko viikon salaatteja ei voi kerralla ostaa. Siksi pakastimestamme löytyy aina wokkeja. Yksi lemppareista on tämä Rainbown Itämaiset wokvihannekset. Alle kymmenessä minuutissa valmis kasvislisuke sen kanan tai lohen kanssa. Ja aivan turha enää sanoa että kasvisten kokkaamisesta olisi vaivaa!


Sekä salaatin että vihannesten päälle lorautan kylmäpuristettua oliiviöljyä. Joskus sitruunaista, joskus tavallista. Makuvaihtoehtoja on myös yrtti, pähkinä ja valkosipuli.


 Tältä se sitten näyttää lautasella:


Valitettavasti tämä ei ole 3D-kuva, eikä annoksen korkeutta näy. Salaatti on saanut isoimman läämin lautaselta, ja kanaa on enemmän kuin riisiä. Kastikkeista en välitä, vaan pidän yksinkertaisista mauista.
Jos kastiketta haluaa, jauhomössön sijasta vaikkapa tomaattikastikkeesta saa ihan kivan soosin, tai jopa ananasesta, joka kanan kanssa on tosi hyvää. Joskus kun oikein hullutellaan, ostetaan valmiita ateriakastikkeita (Uncle Ben's tms.) kuten Sweet and Souria tai Mexicania.

Eväät töihin

Yleensä ruokaa tehdään sen verran, että saan siitä eväät töihin. Mutta ainahan sitä ylimääräistä ei jää, ja silloin on turvauduttava niihin kaapin hätävaroihin, sillä ravintolassa syöminen ei ole vaihtoehto.

Tyypillinen hätävaraevääni on pakastevihannespussi (250g herne,porkkana,kukkakaali) ja tonnikalapurkki jos pystyn lämmittämään ruuan, tai jos pakastevihannekset ehtii sulaa. Jos taas luvassa on pystylounas jossain matkan varrella, purkki tonnikalaa ja purkki ananasta toimii hyvin yhdessä.
(Joo tiedän, Luomua suosivat lähiruokaihmiset nyrpistävät nenäänsä.)

Mukanani kulkee aina vesipullo, omena ja proteiinipatukka. Vesipulloja mulla on useita. Niiden täytyy olla sellaisia, joista on helppo juoda, jotta myös tulee juotua. Omena on jokapäiväinen välipala, ja protskupatukka on matkassa varmuuden vuoksi: minä syön kolmen tunnin välein, olinpa missä tahansa.


TÄRKEÄÄ on ymmärtää, että laihduttajankaan ei tarvitse nähdä nälkää eikä riuduttaa itseään. Oikeilla valinnoilla voi syödä monipuolisesti ja jopa aika paljon. Kun ruokavalio on kunnossa ja keho saa tarvitsemiaan ravintoaineita tarpeeksi, ei mielitekoja ja makeanhimoja enää ole, ainakaan niin paljon eikä niin vahvoina.

Muista että makunystyrät tottuu aika nopeasti uusiin makuihin ja yhdistelmiin, ja mausteitahan saa käyttää ihan vapaasti :)

Tarpeeksi ravintoa ja sopivasti liikuntaa, siitä on onnistunut elämänmuutos tehty!

tiistai 22. tammikuuta 2013

Täsmäisku kuivalle iholle

Nyt kun kuvienlatausongelmaan on löytynyt jonkinlainen ratkaisu, voin päivitellä myös viimeviikon "kivoja juttuja", joita lupasin itselleni tänä vuonna lisää.

Keskiviikkona olin Studio Helmissä Micro Zone-hoidossa. Se on täsmähoito kasvoille, eli nopea minikasvohoito, jossa keskitytään olennaiseen - minun tapauksessani nyt kosteutukseen.

Ihoni ei ole kuivuvaa sorttia, mutta talvisin nassu kiiltelee pintakuivana ja epäpuhtauksia tulee helposti kun huokoset on tukossa. Myös huulet kuivuu pakkasilla röpelöisiksi korpuiksi niin, että huulirasvat vaan pyörii pinnalla eikä imeydy.

Pintakuivuuden kimppuun käytiin stydillä multiVitamin power exfoliant-vitamiinikuorinnalla, jota ei kotikäyttöön edes saa. Öljypohjainen ja rakeeton kuorinta-aine alkoi heti nipistellä kuivimmmilla/herkimmillä alueilla, mutta koko vaikutusajan kestävä hieronta vei kihelmöintiä ja tuntui muutenkin ihan kivalta.

Huulet kuorittiin paksuhkolla Daily Microfoliant-tahnalla. Muistan kyllä Riikan jo aiemmin kertoneen, että sitä voi käyttää ihan joka päivä, myös silmänympäryksille ja huulille, mutta jos on kolme vuotta opiskellut kuorinta-aineen pyörittämistä huulten ja silmänseudun ohi, on vanhoista tavoista vaikea oppia pois. Tästedes lupaan yrittää.

Kasvoille levitettiin kosteuttava Skin Hydrating Masque-naamio, ja huulille tehokosteuttava MultiVitamin Power Racovery Masque.

Ehdittiin juuri ja juuri ottaa kuva, ennen kuin se paksulti levitetty naamio oli huulilta hävinnyt- zup, sinne meni. Melkein kuulin sen suhahduksen kun kuivista korpuista tuli pulleat pusuhuulet ;)


Harvemmin tulee ajatelleeksi, että menisi kauneushoitolaan ihan vaan huulihoitoon, mutta Micro Zonen voi kuulemma ottaa myös ihan vain huulille. Ja kyllähän niistä niin paljon pehmeämmät tuli että suosittelen.

Kuorinnan jälkeen oli kosteuttavan Skin Hydrating Booster-seerumin vuoro, ja seerumin päälle vielä kosteuttava päivävoide. Kyllä oli kosteutusta!

Päivävoiteen päälle laitettiin suojakertoimellinen sävyttävä SkinPerfect Primer-meikinpohjustusaine, jota voi käyttää joko alustamaan ja kiinnittämään meikkivoiteen tai pelkästään sävyttävän päivävoiteen tapaan tasoittamaan ihon sävyä ja antamaan silkkisen mattapinnan. Tästä tuotteesta tykkäsin tosi paljon. Lopputulos oli luonnollinen mutta ei meikittömän kirjava, mattainen, mutta ei puuteroidun näköinen. Mahtava tuote!

Dermalogica Facemapping kertoo mitä huomioita kosmetologi kasvojen ihosta teki, ja mitä tuotteita hän mihinkin tarkoitukseen suosittelee.

Kotiin kokeiltavaksi sain vielä samoja tuotteita, joilla hoito tehtiin.
Niiden lisäksi sain kokeiluun Clearing Mattifierin, jota levitetään aamulla ohuelti rasvoittuville alueille, ja tämä ihmeaine tekee niistä mattaiset. Toimi ihan oikeasti! Huikea ero ihossa, toisin kuin käsikauppatuotteiden jäljiltä.
 
Toinen samannäköinen paketti, eri sisällöllä, tuli pikkuveljelle jonka iho-ongelmista tietysti myös kerroin ummet ja lammet ;)

Dermalogica Clean Start on erityisesti nuorille tarkoitettu tuotesarja.


Mukaan broidin pakettiin sain lisäksi näytteen Daily Microfoliantista, joka on ihan mun lemppari nykyään. Se on hellävarainen mikrokuorinta ihan päivittäiseen käyttöön. Jauhe, johon lisätään vettä, vaahdotetaan ja pyöritellään kasvoilla minuutin verran. Tuloksena puhdas ja kirkas iho.

Itse tykkään käyttää sitä illalla, kaiken hikoilun jälkeen poistamaan ne viimeisetkin meikin ripeet, hiet ja pölyt. Broidi tuskin käyttää samoista syistä, joten aamu saattaa olla hänelle se otollisempi aika ;)


Eli mikä tahansa on se Sinun iho-ongelmasi, Micro Zone on täsmähoitoa juuri siihen:
- kasvojen kuivuus
- ihon rasvaisuus
- epäpuhtaudet
- tummat, väsyneen näköiset silmänympärykset
- kuivat tai rohtuneet huulet
- kuivat kädet
- miesten iholle, vaikka se itsessään ei ongelma olekaan ;)

Hoito on nopea ja tehokas, joten se sopii hyvin tavalliseenkin arkipäivään, avuksi oikeaan ongelmaan, eikä vain ylellisen hemmottelupäivän luksusherkuksi.

Studio Helmin talvitarjouksena Micro Zone-täsmähoito kasvoille on Helmikuun loppuun asti vain 25€ (norm. 35€), joten se kannattaa nyt ehdottomasti käydä kokeilemassa.

Kivoja kauneushetkiä ja energiaa talviseen pakkasviikkoon! :)

XO



lauantai 19. tammikuuta 2013

Viikko pulkassa

Taas on viikko vierähtänyt ihan supernopeasti.

Maanantaina ehdin pikaisesti töiden lomassa treenata jalkoja, tiistaina olkapäitä ja käsiä, keskiviikko meni töiden parissa ihan aamusta iltaan kuten myös torstai - siihen työpäivään onneks sisältyi myös kehonhuoltoa, lihaskuntoa ja syketreeniä ryhmäliikunnan muodossa. Ai niin, oli keskiviikkonakin jumppaa! Menin ClubHouselle ihan muissa asioissa, mutta koska siellä oli pari illan tuntia auki, ryhmäliikuntavastaava pulassa ja mulla sattui olemaan vapaata, no tottahan mä jäin ohjaamaan. Lainamusalla ja lainakengillä tuli yllättävän hyvät setit eikä tunteja tarvinnut perua :)

Vähän elättelin toiveita, että olisin kotimatkalla ehtinyt käydä Hakunilan kirjastosta hakemassa Manuela Boscon elämänkerran Ylitys, mutta en ehtinyt. Joku toinen kerta sitten.

Koko viikko on mennyt samalla kaavalla: aamulla herätys, aamupala ja menoksi, pari kolme kassia koko ajan mukana että kaikki tarvittava kulkee mukana, kurvailua paikasta toiseen ja illalla lähes suoraan nukkumaan. Eilen ehdittiin pikaisesti kauppaan juuri ennen sulkemista että oli tänään ees jotain evästä.

Tänään koulutin FAF Foundationissa (FF1) Lepuskissa 9-19. Aika pitkiä päiviä, mutta onneks sisältö on vaihtelevaa ja oppilaat (lähes) aina mukavia ja innostuneita käsiteltävistä asioista. Käytiin ensin aamupäivä teoriaa ja loppupäivästä käytännössä hapenkuljetuselimistön harjoittamista, lihaskuntoharjoittelua ja liikkuvuutta.

Käytännön harjoituksista liikkuvuus on mun lemppari. Tänään tehtiin aktiivista liikkuvuusharjoittelua ja kokeiltiin erilaisia venyttelytekniikoita. Vaikka päivä on pitkä, siinä on niin paljon asiaa, että aika loppuu joka osa-alueessa aina kesken... tai niinku että vois tehdä pidempäänkin.

Kotiin päästyä olin ihan poikki. En valita, olen ihan itse kalenterini täyttänyt, ja kaikki menot on ollut kovin mukavia. Välillä meinaa väsyttää ja uni on heikonlaista kun pelkää nukkuvansa pommiin, mutta aina on hyvä olla kun saa jonkkun homman tehtyä. Kuten tänään. Sovitut asiat tuli käytyä, ihmiset pysyivät paikalla ja hereillä. Tänä iltana voi taas kokeilla miltä tuntuu ihan vain olla.

Kun kaikki se kotiintulosähläys oli ohi, ruoka masussa ja suihkussa käytynä, Sakke toi mulle paketin - yllärilahjan - koska olen ollut "niin iloinen ja reipas vaikka on ollut raskasta." Ihanaa!

Paperit auki raps raps, ja mitä sieltä paketista paljastuikaan:


Ja jotta nautinto olisi täydellinen, paketissa oli vielä mun lempparinameja...


Ei siis leffailtaa eikä mitään tehokasta, tuottavaa tai kehittävää. Muutama pala tummaa Geishaa, pari Draculaa ja Manuelan elämää. Ihanan rento ilta ja huomenna uudella energialla akrobatiatreeniin :)


keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kisasuunnitelmia 2013

Olen jo niin monelle kysyjälle vastannut totuudenmukaisesti, että onhan se nyt aika julkaista täälläkin.

Tänä vuonna fitnesskisat vievät mut ulkomaille, valtameren taakse Miamiin ja ehkä myös pitkin Eurooppaa.

Kauden pääkisani on Fitness Universe weekend Miami Beachilla. Se on ollut haaveeni alusta asti, että jossain vaiheessa otan ja lähden. Nyt on sen aika!

Oon seurannut näitä kisoja monena vuonna webstreamina ja nyt haluan päästä itse kokemaan nuo kisat. Se on iso tapahtuma, jonne kilpailijoita tulee joka puolelta maailmaa. Sarjat ovat näyttäviä - teema-asukierroksia, rekvisiittaa vapareissa, miesten vapaaohjelmia, huikeita volttisarjoja... 

Säännöissä, asuissa ja arvostelussa on jonkin verran eroa siihen, mihin olen IFBB:ssa tottunut, mutta innolla odotan näitä uusia juttuja. Kerron niistä täällä myöhemmin lisää. Meidän Team Finlandiin kuuluu kolme ensikertalaista fitnesskilpailijaa (tai siis kaksi ihan ensikertalaista ja minä) sekä yksi ammattilainen.

Viime vuonna alettiin jakaa ammattilaiskortteja, ja yksi näistä Fitness Pro statuksen saaneista on vuosikausia ulkomailla kilpaillut Else Lautala. Saas nähdä miten uusien ammattilaissarjojen mukaan tulo vaikuttaa järjestelyihin. Varmaa on, että huikea tapahtuma on tulossa :)

Viime vuonna ko. kisoja alettiin järjestää myös Euroopassa. Pari viikkoa ennen Universea olisikin kisa Italiassa, mutta en vielä tiedä saanko matkakassaa kasvatettua tarpeeksi jotta voisin sinnekin mennä - Lahjoituksia otetaan vastaan! ;) 

Syksyllä olisi Lontoo, LasVegas ja vaikka mitä, mutta keskitytään nyt ensin tuohon kevääseen.

Olen niin innoissani kun mietin tulevaa kisakautta! Stay tuned :)


sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Viikon varrelta

Viikko oli hurjaa menoa ja minuuttiaikatauluja. Olen kuitenkin ollut pirteä ja jaksanut hyvin, ei ole kiukuttanut eikä väsyttänyt. Aamuisin olen herännyt pitkästä aikaa pirteänä. Tää kaikki on niin kummallista tähän aikaan vuodesta, että kaiken takana täytyy olla viime viikon ostokset:


Tiedän että B12-vitamiini ja D-vitamiini on nyt tärkeitä, ja olen kuullut paljon hyvää vitamiinisuihkeista, joten ostin Ruohonjuuresta kokeilumielessä molempia. B12 maistuu hedelmäiseltä ja D piparmintulta. Aika kalliitahan ne oli, ainakin skeptisyysasteeseen nähden. Mutta... ihan oikeesti olen huomannut olossa muutoksia. Keskittymiskykykin on illan viimeisten asiakkaiden kanssa ihan eri luokkaa kuin ennen.

Oli syy mikä tahansa, ihmettelen itsekin miten kulunut viikko sujui niin hyvällä draivilla.

Jokainen liikenevä vapaahetki treenasin uusia LesMills BodyPump ja BodyCombat koreografioita, jotka nyt kevätlukkarin startattua on torstaisin mun ohjattavana, samoin kuin Espoon kaupungin seniorit. Ne vasta oli ihania tyyppejä! Sennutunnit on kyllä ihan parasta antia ohjaajan uralla, oikeesti. Haastetta riittää yhtä paljon kuin huippu-urheilijoissa, mutta nää on niin elämänmyönteisiä ja positiivisia, mihinkään ei ole kiire eikä mitään enää suoriteta, vaan kaikki mitä tehdään on kivaa ja mukavaa.

Viime keväänä ohjasin BodyPumpia, mutta Combatin vakkariohjaamisesta on jo reilu vuosi aikaa. Pump on ollut mun repertuaarissa niin monta vuotta, että sen koreografian (eli liikkeet ja niiden rytmitykset) opin yleensä suht helpolla, mutta Combatia joutuu opettelemaan useamman tunnin. Nyt, kun ne oli molemmat samaan aikaan opeteltavana, meinas iskeä epätoivo!

Kun liikkeet saa lihasmuistiin, niin että kroppa tekee liikkeen oikein, oikealla musiikin iskulla, ilman miettimistä, pystyy ennakoimaan ja on mahdollista ohjata. Kun taas koko aivokapasiteetti on käytössä koreografian miettimisessä, ei ohjausta voi olla. Jokainen ohjaaja joskus unohtelee, eikä treeni siihen kaadu, mutta ei se mukavalta koskaan tunnu.

Sille, joka ei ole koskaan ohjannut, voisi antaa esimerkin: olet menossa laulamaan, tiedät biisin, tunnet melodian, mutta sanoista et ole ihan varma. Siinä on paha keskittyä esiintymiseen. "Teet vaan jotain" on yleisin neuvo tutuilta,  mutta jokainen voi miettiä kuinka helppoa on keksiä "ihan vaan jotain sanoja" kesken laulun.

Treenihän siinä on pääasia, eikä sen rytmityksen niin väliä. Ne tunnit oli ja meni, enemmän tai vähemmän oikein ;)

Perjantaina olikin omien asiakkaiden vuoro, näin pari ihanaa kaveria ja skriptasin lauantain CrossCore-koulutusta myöhälle yöhön. Matkan varrella oli pakko pysähtyä hetkeksi ja kaivaa kamera esiin - siis vain kamera, ei spraymaali, sen oli tehnyt joku muu.


FAFin CrossCore-koulutuksessa menikin lähes koko lauantaipäivä, ja vaikka ilta menikin raportteja kirjoittaessa, oli ihan voittajafiilis - viikosta on selvitty!

Tänään oli vuorossa vuoden eka akrobatiatreeni! Ex-työkaverini Olia aloitti Tikkurilassa aikuisakrobatiatunnit, ja mun iloksi puolet ryhmästä on mun kavereita :) Voi pojat se oli mukavaa.

Viikon treenit oli siis BodyPump,BodyCombat,Bodypump,BodyCombat,BodyP... Sennujumppa, BodyPump, BodyCombat ja akrobatia. Ihanaa, ens viikolla pääsee taas salille! :)

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

SexSymbol

Tässä se nyt on, mun seksisymboli, nimittäin Studio Helmistä viime viikolla hankkimani Sexyhairin itseruskettava suihke SexSymbol Aerotan.

"Aerotan on nopeasti kuivuva, tahraamaton kokovartalospray, joka loihtii hetkessä päivettyneen ilmeen."

Aika harva tuote ihan täysin lunastaa lupauksensa, mutta tämä tekee sen. 
Nopeasti kuivuva - check! 
Tahraamaton - Check! (ellei oteta lukuun suihkun lattiaa, jonka unohdin huuhdella...) 
Kokovartalospray - Check! Voi käyttää myös kasvoille. 
Hetkessä - Check! Väri tuli heti, ei odottelua. 
Päivettynyt ilme - Check! Ei oranssi tai luonnottoman ruskea, vaan päivettynyt. 

Lisäksi Aerotan on kivan tuoksuinen ja siinä on ihan hitunen kimallusta. Ei niin, että se kimaltelisi kuin diskopallo, mutta juuri sen verran, että lopputulos ei ole mattapintainen.


Väri tulee aika kovalla paineella, toisin kuin monissa muissa ruskettavissa. Suihku on niin laaja, että vähän harmittaa se kaikki ohi suihkuava väri. Pitäisi joko kasvattaa jalkoja tai ottaa kaveri viereen ettei hippustakaan menisi haaskuun ;)



Suihkutuksen jälkeen väri tasoitetaan käsin. Vaikka tuote kuivuu nopeasti, sen ehtii hyvin levittää, ja se leviääkin tosi hyvin ja tasaisesti. Mitä enemmän suihkutat, sitä tummempi väri.


Tässä sanat kertovat enemmän kuin kuva. Väri ei lähde edes heti levityksen jälkeen kädestä pelkällä vedellä, mutta saippualla lähtee ilman hinkutusta. Saippualla tai öljyllä. Poseerausöljyä ei siis tämän värin kanssa voisi käyttää.

Ensin ajattelin ettei siitä nyt niin paljon sitä väriä tullut, aika luonnollinen lopputulos, mutta yllätyin kun laitoin jalat vierekkäin...


Lopputulos oli siis todella luonnollinen, mutta ero tavalliseen talvi-ihoon on huomattava.

Vaikka tuotteen luvataan lähtevän seuraavassa pesussa, ilman saippuaa kato oli aika vähäinen. Sekin vähä mikä lähti, lähti tasaisesti laikkuja jättämättä. Bueno! Jonakin päivänä testaan, kuinka tummaksi hipiänsä saa tällä värjättyä, eli olisiko tästä lavalle asti.

Nyt ostamaan oma SexSymbol ja suihkimaan aurinkoista päivetystä kalvakalle talvipinnalle :)

--

perjantai 4. tammikuuta 2013

Vain kivoja juttuja, kiitos!

Hyvää alkanutta vuotta 2013!

Kiitos vuoden 2012 tukijoille ja lukijoille! Tuleva vuosi tuo tullessaan hyppyjä tuntemattomaan sekä työkuvioissa, että kisarintamalla. Toivottavasti voin tarjota lukijoille entistä mielenkiintoisempaa luettavaa mm. uusien kisakuvioiden myötä.

Uudet kisasuunnitelmat tuovat uusia yhteistyökumppaneita vanhojen rinnalle ja osittain myös tilalle. Mikäli Sinä, tai tuntemasi henkilö tai yritys haluaa tehdä fitness-aiheista yhteistyötä kanssani kaudella 2013, ehdotuksia voi laittaa sähköpostitse: johanna@johannalind.net.

- - - - - - - -

Tänä vuonna olen päättänyt tehdä enemmän kivoja juttuja, ja (vielä) vähemmän huonoa mieltä aiheuttavia asioita.
Motto olkoon: hoidetaan ne pakolliset ja muuten nautiskellaan!

- - - - - - - - 

Vuosi alkaa aina parhaiten kivoilla jutuilla.
Keskiviikkona palasin työpaikalle loman jälkeen, mutta vain kolmeksi tunniksi, ja nekin jumppasalin puolelle. Alkuvuoden jumpissa on aina hyvä fiilis kun salit on täynnä ja kaikilla mahtava draivi :)

Torstaina oli muutamia kivoja asiakkaita ja ihka uuden BodyBalancen lanseeraus. Hämyinen sali, kynttilät, ihanat musiikit, mahtava koreografia ja innokkaat asiakkaat, niistä on paras BodyBalance tehty!

Perjantai alkoi kaunistautuen Studio Helmi:ssä. Varasin jo Talvitarjouksessa olevan Micro Zone - kasvohoidon parin viikon päähän, koska päätinhän tehdä niitä kivoja juttuja enemmän.
Tänään olin kampaajan käsittelyssä.

Kahvi maistui, mutta tästä eteenpäin se pippari jää taas ruokavalion siistimisen myötä syömättä. Omena maistui eväänä protskujuoman kanssa.

Pidennysten alta paljastui jo kivan pituiset omatkin hiukset, eikä teippien noston jälkeen erottunut enää ollenkaan rajaa omien ja lainahiusten välillä. Voi pojat, että nälkä kasvaa syödessä - kohta saadaankin siirtyä pidempiin jatkoihin. Kuinkahan pitkiä niitä tehdään?


Totuttuun tapaan kaupan päälle tuli sylin täydeltä koiraterapiaa... Ihana pikkuruinen Helmi on yksi iso syy sille, miksi tähän paikkaan palaa asiakkaat aina vain uudelleen. Ja jokainen ovesta tullut postimies ja parturiasiakas lässyttää, oli kuinka karski tahansa ;)


Mukaani lähti vielä pieni sievä pussi, jota jo suunnittelin jatkokäyttäväni treenikassissa shampoille ja muille pikkukassissa kuljetettaville...


...nyt sieltä kuitenkin löytyi hoitoainetta ja färiä. Paul Mitchellin kosteuttava hoitoaine on ollut paras kokeilemistani. Se tekee kuivista pidennyksistä helposti, tai ainakin helpohkosti harjattavat ja taipuisat.


Oon jo pitkään etsinyt helppokäyttöistä ja nopeavaikutteista itseruskettavaa kuvauksiin, bile- ja miksei myös arkikäyttöön. Nopea testi osoitti että väri on tumma, muttei liian tumma, se kestää vettä mutta lähtee pois saippuapesussa. Huomenna testailen lisää. Nimi ainakin on lupaava SexSymbol ;)


Mukavaa viikonloppua!