maanantai 28. tammikuuta 2013

Pelaamisen riemua

Pitkästä aikaa oli vapaa viikonloppu. Jonkin verran paperihommia ja ajatustyötä, mutta ei fyysisiä siirtymisiä paikasta toiseen. Omia treenejä, shoppailua, rentoa hengailua rakkaiden kanssa ja pelejä :) Ne on sitä harvinaista herkkua, mun "karkkipäivä."

Mä koukutun helposti erilaisiin peleihin, ja nimenomaan tyhjänpäiväisiin tuottamattomiin pikku pulmapeleihin kuten Miinaharava...

...Bejeweled bliz tai nykyään tämä CandyCrush:


Parasta viihdettä on lyödä omat vanhat ennätykset, mutta onhan se rentouttavaa naputtaa peliä vaikka ne ennätykset ei paranisikaan. Näiden puzzlejen pelaaminen on sellasta "aivot narikkaan"-tyypistä tekemistä, mieli rentoutuu ja parhaat ideat pulpahtaa esiin. Yleensä myös arkipäivän ongelmat ratkeaa parhaiten nakuttamalla transsinomaisessa tilassa miinaharavan ruutuja tai siirtelemällä karkkeja tai timangeja ruudusta toiseen.

Ja no, myönnettävä on, että olen tunnin jos toisenkin viettänyt World of Warcraftin (WOW) maailmoissa. Pari Human Paladinia ja Tauren Warriori on 70 levelillä, ja sitten on tämä minun pikkuinen Gnome Warriorini Sherrypie (73), joka ujona tyttönä piiloutuu taistelukirveensä taakse.


Konsolipelit on myös olleet aikanaan kovassa käytössä. Mariot ja Sonicit oli mun rakkauksia, rallit ja strategiapelit on ihan parhaita, urheilupelit jätän mielummin niille, jotka eivät urheile IRL (in real life).

FPS:t (first person shooter) eli tähtäimen läpi katsottavat sotapelit, tappamiset ja taistelut menee mun ymmärryksen yli. Ihmisenä toisen ihmisen tappaminen on mun mielestä karmivaa, vaikka vain ykkösinä ja nollina. WOW on niin kaukana realismista, että goretuskien ja örkkien tappaminen ei mielenrauhaani järkytä.

Pelaajan.net on konsoli- ja PC-peleistä kiinnostuneelle hyvä, uusia pelejä esittelevä sivusto. Käyn toisinaan fiilistelemässä mitä pelejä haluaisin jos meillä olis konsoli ;)


Nyt kun Eurojackpotin jättipotti tuli Suomen Seinäjoelle, mietin kuinka paljon fiksumpaa olisi pelata jotain, josta voisi oikeasti saada rahaa pelkän maksamisen sijaan. Ainoat rahapelit joita olen pelannut, siis Loton ja Kenon lisäksi, on hedelmäpelit ja konepokeri, enkä niitäkään kovin usein. En tykkää siitä että mun voitto on jonkun koneen ohjelmoinnista kiinni.

Lotossa voittaminen on niin pirun hankalaa ja Eurojackpotissa numeroita on vielä enemmän eikä siinä omalla sorminäppäryydellä ole paljon vaikutusta lopputulokseen, että niissä ei ole kaipaamaani itsensä haastamista.

Jotkut kaverit saattaa viettää koko illan ravintolan blackjackpöydän vieressä, mutta mulle nuo pelit ei ole koskaan auenneet. Ehkä siksi, että mun mielestä pelaamista mukavampaa hippaviihdettä on jutella kavereiden kanssa tai laittaa jalalla koreasti tanssilattialla. Pelaaminen on parasta yksin kotona. Paitsi tietysti lautapelien, joihin mielellään ottaa mukaan jonku muunkin...

Sain kuningasidean: Jospa opettelisin pelaamaan nettipokeria? Saisin olla kotona, pelata ja saisin rahaa. Ja tottakai siis voittaisin. Heti. Paljon.

Casinotieto.com -sivustolta löytyi (lähes) kaikkien nettipelien ohjeet ja osoitteet, ja aika nopealla vilkaisulla selvisi, että Pokeri vaatii liikaa keskittymistä ja ajattelua, jos siinä meinaa pärjätä. Se ei siis sovellu mun peliksi.

Epäsosiaalistumisen pelossa en edes opettele sitä Blackjackia, vaikka siihenkin ohjeet löytyy. Mutta Baccarat, toiselta nimeltään Punto Banco vaikuttaa just mun peliltä: pitää vain arvata kumman - minun vai pankin - kortit osuu lähemmäs ysiä, vai tuleeko tasapeli. Eli kolme vaihtoehtoa, helppoa. Voitin leikkirahalla aika paljon.


Kokeilin myös Red Dogia (www.casinotieto.com/red-dog), joka myös on erittäin yksinkertainen, mutta sisältää pikkusen enemmän valinnanvaraa ja vaikuttamismahdollisuuksia kuin Baccarat.


Pelailin näitä CasinoEuro.comissa leikkirahalla, kun se pannahinen ei jostain syystä huolinut minun Visatalletusta. Minun ja miljoonien välissä oli siis typerä rahansiirto-ongelma. Ei auta kuin marssia taas huomenna työmaalle ja jatkaa duunarin arkea - ainakin seuraavaan vapaapäivään asti :D

--

Ei kommentteja: