perjantai 31. heinäkuuta 2009

Positive!

Tänään en millään olisi jaksanut lähtee salille. Siis halusin mennä treenaamaan, mut kroppa oli ihan väsy. Ihan ku pää vaan olis nukkunut ja kroppa ollu hereillä koko yön!

Salilla selkä-takaolka-takareisi -treeni Volyymilla. Seinällä pyöri musiikkivideoita ja yhdestä Shakiran videosta sain hyvän idean omaan vapariin, ja olihan sitä sitte heti mentävä testaamaan kesken pumppailun. Ei se ihan sinällään toiminut, mutta sain ihan hyvän siirtymisen aikaiseksi :)

Maija tuli salille pikkasen sovittua myöhemmin, mikä ei sinänsä haitannut, mutta nälkä alkoi jo kovasti kurnia ennen kuin sain treenin loppuun ja pääsin kotiin. Onneks myös valmentaja oli sitä mieltä että kiristymistä on tapahtunut viime viikkojen aikana, vaikka paino ei olekaan pudonnut :D Jei! Saan pitää herkkupäivän huomenna!! Kunhan ruokarytmin pitää, saa syödä mitä vaan. Niiin innolla odotan nyt huomista. Varasin jo leffaliput 19.30 Ice age 3:n originaali versioon, joka muuten on 3D, eli kannattaa ehdottomasti katsastaa mielummin leffassa ku kotona. Ja nyt saa niitä popcorneja!!


No mutta takaisin tähän päivään.. Dieettiä ja treeniä muutetaan ens viikosta lähtien seuraavasti:
- ke ja la on korkeampien kaloreiden päiviä, eli silloin la ja ke väliin jää 3 matalamman energian päivää kahden sijaan.
- kaloreita napsaistaan vähän hiilareista, eli vähemmän riisiä tai pastaa lounaalla
- kun nykyinen palkkarijauhe loppuu, ostan pelkkää protskua ja otan hiilarit hedelmistä
- pitkät intervallilenkit lyhennetään 30-45 minuuttiin
- lämmittelyksi ennen salitreeniä tehdään vaparia osissa, ja jätetään crossari pois
- jokaisen salitreenin päälle kuntopyörää 10 - 15min, jotta jalat palautuis
- aamulenkkejä pitäis saada aikaiseksi 4/vko, mutta onneks vaan 20-30 minuuttia, joten Tiksun kanssa vaan aamupisulle heti herätyskellon soidessa. Ehkä sitä aikaa ei aamuisin kulu yhtään sen enempää, kun kuitenkin ne aamutoimet sujuu sit joutuisammin kun on kunnolla hereillä.
Ens viikolla sen sitte tietää kun taas koittaa tuo töihinpaluu.. ankeeta.

Sain Maijalta lainaksi meikkivoiteen ja huulikiillon, joilla voin loihtia kisamaskin - ei sitä meikiksi enää voi sanoa! Sain myös vajaan purkin vihreä tee -kapseleita, ja neuvoja toiminimiasiassa. Täytynee vaan varata aika te-keskukseen ja laittaa iso pyörä pyörimään ettei tarvitse öisin enää miettiä. Hyvä myös ettei tarvi ite ostaa meikkipohjaa jota tulee ehkä käytettyä vain se yks kerta. Siis pahimmassa tapauksessa.

Eilen käytiin pesemässä auto ja laitettiin kuvat nettiin. Toivottavasti sen joku ostaa pian että saan rahat koulun maksuun. Laitoin huuto.netiin myyntiin myös käsilaukkuja. En kaikkia tietenkään, mutta ne joita en oo pitkään aikaan käyttäny. Jos niistäkin muutaman lantin saisi. Mitähän sinne vielä voisi laittaa? Pitäis mennä johonkin kirpparille myymään vaatteita ja pikkusälää kun ei niistä jaksa kaikista kuvia latailla ja sit lähetellä ympäriinsä. Nyt siis makuuhuoneen lattia pysyy mukavan lämpöisenä kun kaikki ne käytöstä poistetut lojuu siellä ja odottaa hyviä ideoita.

Kisavärit löysin netistä joltain jenkkisivustolta toooosi paljon halvemmalla kuin kotimaisista kaupoista, ja laitoin tilaukseen pro tania, dream tania ja biksuliimaa nyt ainakin aluksi. Katotaan tuleeko tavarat yleensäkään perille, vai tuliko kuitenkin kalliimpi ostos kun joudun tilaamaan samat kamat myös jostain muualta. Ja saas katsoo tuleeko päälle vielä jotain muita maksuja joita en ymmärtänyt ajatella, vai voiko todellakin saada niin paljon vähemmällä rahalla kun vaan uskaltaa tilata. Rohkea rotan syö! ;)

Sain aikaiseksi myös kirjailla valituksen ylinopeussakostani. On se huvittavaa jos poliisisedillä on joku arkisto johon kerätään kaikki valitukset ja kiistämiset kun siellä alkaa olla melkoinen pino meikäläisen kirjeitä ;) Ihan kun yrittäisin aina selittää itseni ulos kiipelistä enkä suostuisi myöntämään että olen tehnyt jotain väärin!? Hmm..

--

torstai 30. heinäkuuta 2009

Koksupäivä

Ellen olisi tehnyt vaparia ajatuksissani yöllä kolmeen asti, olisin varmasti herännyt ennen yhtätoista ja päässyt treenaamaan ennen puolta päivää ja syönyt ajoissa.. Mutta siis sahasin vaparia ja mietein alasmenoja ja ylösnousuja ja laskuja ja biittejä kolmeen asti. Onneks on vielä loma, eikä tarvinnut stressata nukkumisesta. Mietein toki myös rahatilannetta ja auton myyntiä ja kaikkia elämää suurempia asioita niin kuin aina öisin just kannattaa miettiä. Nälkäkin kurni ja kiukutti! Noh, nukuin 11.00 asti, söin puurot ja koitin herätä kofeiinin avulla. Kroppaa joutui herättelemään hyvän tovin myös salilla, eikä energiaa tahtonut riittää koksuun lainkaan. Tein kuitenkin ohjelman pari kertaa ensin pätkissä, vaikeusosat erikseen, ja pienen keskittymisen ja puhaltelun jälkeen oli koksun vuoro.

Se on kyllä jännä miten siihen kokonaiseen asennoituu ihan eri tavalla kuin niihin pätkiin. En niinkään pelkää mokaamista tai loukkaantumista, vaan sitä tunnetta, kun jaloista ei irtoa ja kädet on spagettia. Sen jälkeen tuleekin se hetki, kun henki ei enää kulje, ja tuntuu kuin keuhkoihin ei millään saisi vedettyä tarpeeksi happea, eikä sitä vähääkään saisi millään puhallettua tarpeeksi nopeasti ulos. Ehdotin miehelle että juoksisi 1,5 minuuttia ihan täysillä kädet ylhäällä, ja tekisi vähän väliä pari kyykkyhyppyä ja punnerrusta. Ehkä sitten vois olla oikeutettu kommentoimaan jos hypyt ei nouse tarpeeks korkeelle, tai jalat ei nouse tai kädet on löysät.. ennen sitä on turha kommentoida! Onhan se hyvä että antaa palautetta ja korjaa, mutta.. sinä hetkenä kun ei voi kuin nojata polviin silmät kiinni ja toivoa että henki taas pian pihisee, ei voisi enempää ärsyttää nuo kommentit! Kun parhaansa yrittää ja on vaan tyytyväinen että yksi kaksiminuuttinen on taas ohi ja siitä selvisi hengissä.

Mutta mikä se on se voima joka saa ihmisen tekemään tätä? Mikä saa treenaamaan niin että tuntuu pahalta? Mikä saa olemaan syömättä herkkuja niin että kaupassa tulee itku un näkee kääretortun? Mikä saa ihmisen olemaan ylipäätään syömättä sillon kun on kova nälkä? Se on kuulkaa tämä fitness-urheilu! Se on se sama joka saa ihmisen menemään toisten arvosteltavksi korkokengissä ja bikineissä.
Huomenna näen taas valmentajan, joka tsekkaa kunnon ja päättää saanko pitää herkkupäivän tänä viikonloppuna :D Kahden kuukauden kieltäymysten jälkeen olis ihanaa saada mutakakkua ja brumbergin suukkoja, popcornia ja salmiakkia, lihapiirakkaa, ranskalaisia ja lihapullia, nakkeja, uunimakkaraa, ihan mitä vaan rasvaista tai sokerista. Hmm... *pyyhii kuolaa suupielistä*


Nyt nukkumaan ja lepuuttamaan lihaksistoa. Huomenna treenataan taas painoilla!

--

keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Home Sweet Home

Perjantaina ajelin Harjavallan Karmarockiin, joka on jo monivuotinen perinne. Sieltä ei siis olla pois vaikka vettä tule taivaan täydeltä, kisadieetti pakottaa seurailemaan tilannetta selvinpäin, ja ainoa eväs reissussa on omenat ja pähkinät! Anyways, ihan kivaa oli, vaikka kahdesta sadetakista huolimatta kekkereiden päättyessä olin alusvaatteita myöten märkä. Ja siis kyse on sadevedestä. Onneks oli kuitenkin suht lämmintä!

Lauantai menikin sitten avopin (avo-anopin) 50-vuotisjuhlissa. Edelleen kisadieetti esti syömästä hurjan hyvän näköstä marenkikakkua, ja jälkkärimansikatkin loppui kesken, joten kaivoin käsilaukusta säilykekasvikset ja tonnikalat ja pupelsin niitä sitten asuntoautossa. Onneks kahvia sai riittävästi ;) Tarkoitus oli jäädä juhlapaikalle yöksi, mutta yhden joukkueen jäsenen sairastuttua päätettiin lähteä ihmisten ilmoille, ja niinpä sitten ajelin asuntoauton Kokemäen perämetsästä Poriin. Sonisphere oli juuri ilmeisesti loppunut, koska koko matkan pituinen katkeamaton autojono ajeli vastaan Porista Helsingin suuntaan. Mahtoi olla ylilentävillä ulkomaalaisilla ihmettelemistä!

Mutta kyllä on kuulkaa mukavaa herätä kahden päivän kekkeröinnin jälkeen pirteänä ja hyväkuntoisena ja lähteä lenkille! Vetäistiin Tiksun kanssa tunnin intervallilenkki Porin kuukkarissa pienessä raikkaassa tihkusateessa :D

Tarkoitus oli vain hakea edellisenä iltana juhlapaikalle jäänyt auto ja ajella takaisin Poriin, mutta ex tempore päätettiinkin jatkaa matkaa Lopen mökille. Siellä vierähtikin pari päivää mukavan rennoissa tunnelmissa, ja kun kylältä löyty vielä kuntosali jonne kävi nuo K-salin liput (jotka ymmärsin pyytää omalta salilta meille molemmille!) ja päästiin treenaamaan, oli mökkireissu ihan bueno! Taas kun oli vähän aikaa pois salilta, ei olis millään malttanut lopettaa vaan teki mieli tehdä "vielä yks sarja" ja "vielä tää liike". Siellä salilla oli infrapunasaunat, joita nyt tilaisuden tulen tietysti kokeiltiin, mut ei niistä ollut mökkisaunalle vastusta. Suihkun kautta sitten vaan mökille saunaan ;)

Vaikka reissu oli kaikin puolin onnistunut, on mukavaa olla taas kotona! Omassa sängyssä nukkuu kyllä kaikista parhaiten, ja kotona tuo ruokavalion noudattaminen ei oo niin kauheen vaikeeta. Kotona on hyvä olla!

Tänäänn saatiin harvinaisia vieraita kun iskä tuli vaimoineen käymään :D Kyllä siinä melkein kolme vuotta menikin ennen ku pääsivät kylään. Porista Vantaalle kun on paljon pidempi matka ku Vantaalta Poriin.

Tiko jäi mökille vielä yhdeksi yöksi ja tuli tänään vasta mummin kanssa kotiin. Nyt se raukka makaa ihan raatona kolmen päivän juoksemisen jälkeen. Ei varmaan saa siitä lenkkikaveria vähään aikaan.

torstai 23. heinäkuuta 2009

Ei tämä tästä!

Eilen olin tulostamassa ruoka- ja jumppaohjetta, joka oli tarkoitus ottaa mukaan Poriin huomenna, ja käydä läpi "asiakkaan" kanssa. "Asiakas" siksi, että kyseessä on haasteellinen tapaus, reilusti ylipainoinen, liikuntarajoitteinen ikäihminen, jonka ruokailu-ja etenkin juomailutottumukset ovat jotain muuta kuin lautasmallin mukaiset. "Asiakas" myös siksi, että tästä ohjeesta ei ole tulossa maksua, vaan omaksi ilokseni otin haasteen vastaan ja saan hyvän mielen jos homma luonaa.

Noh, eihän se nyt tietenkään sujunut suunitelmien mukaan. Laitoin tulostimen päälle, jolloin paukahti sulake. Fiksastin tilanteen, mutta sulakkeen takana ollut verkkolevy oli sammunut, ja tuntemattomasta syystä muuttanut kolmen (3) sivun ruoka- ja jumppaohjeet kahdeksaksitoista (18) sivuksi pelkkää risuaitaa (#). Eli sen lisäksi, etten saanut tulostettua ohjetta, se ohje katosi taivaan tuuliin! Mitä tästä opin? Ota varmuuskopio heti kun tulee valmista, ennen kuin alat tulostaa.

Pankkitunnuksetkin oli hetken aikaa hukassa kun olisin niitä tarvinnut. Rakas avomieheni oli ennen reissuun lähtöän siivonnut ne pois tieltä.

Kävin kokeilemassa varaston ovea, josta soitin huoltoyhtiöön pari päivää sitten, kun muutamaan päivään emme saaneet ovea auki. Tänään se aukesi, ja oli jollekin muullekin auennut vähän järeämmillä avaimilla! Kolmen kopin ovet oli tiirikoitu auki, ja meidän kanakoppi oli yksi näistä. Osa tavaroistamme oli edelleen käytävällä, ja huoltomies oli ystävällisesti kiinnittänyt jo uudet lukkorenkaat oviin. Koska siivosimme ylimääräiset tavarat varastoon juuri sohvakauppojen aikaan viikko sitten, en muista mitä kaikkea varastossa olisi pitänyt olla. Sen muistan että hädin tuskin saatiin ovi silloin kiinni, mutta nyt oli tilaa ihan hyvin, eli paljon on hävinnyt. Ukko saa tehdä varastoinventaarion kun tulee ensi viikolla kotiin.

Saumurin sain tänään pakattua ja lähtettyä ostajalle. Onneksi se ei ollut varastossa! Nyt on ainakin yksi asia hoidettu pois päiväjärjestyksestä.

Joku mystinen kipu iski vasempaan jalkapöytään eilen illalla, ja tänään kävelykin tuntuu ajoittain tuskalliselta. Ihan kuin joku luu olisi pois paikaltaan. Ei kuitenkaan mustelmaa eikä turvotusta tai muuta ulkoista vikaa. Todella mystistä.

Laskin myös että aiemmin mainitsemani painon laskemattomuus on kestänyt viikon sijaan jo kaksi viikkoa. Huijasin siis itseäni. Masentavaa. Mutta jos kerran kiristystä on kuitenkin tapahtunut, ei sen painon pitäisi haitata.

Vahvasti kuitenkin tuntuu siltä että tämä päivä ei tästä paremmaksi muutu.
Ei siis muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

---

Päivitystä..

Istahdin pari tuntia sitten koneelle, tarkoituksena päivittää blogiin viiime päivien tapahtumia, mutta harhauduinkin viilailemaan asetuksia ja blogimalleja ja muuta turhaa, ja nyt silmät lupsuu ja masu kurnii kun iltapalakin on vielä syömättä!

Kaverit tuli yökylään maanantaina, ja se se vasta on mukavaa :D


Vishy otti heti parhaan Tv:n katselupaikan Tiksun sängystä, ja Tiko parka koitti vaan pysyä pois tieltä. Neiti on aika nirso ruuan suhteen (tyypillinen nainen?) mutta pitää silti kovan metelin jos Tiko saa jotain suuhunsa. Tiko taas on perso ruualle (tyypillinen mies?) mutta antaa silti toisen viedä vaikka namit suustaan (tyypillinen parisuhde??). Outoo!

Vietiin dogsut koirarantaan uimaan, ja Tiko näytti mallia miten uidaan ja noudetaan keppiä. Vichy ei uskaltautunu rantaa pidemmälle, ja otti Tikolta kepin suusta heti kun Tiksu toi sen sellaselle etäisyydelle että neidin tassut ulottui vielä pohjaan ;) Onks se sitten oikein? Onko sekin taas tyypillistä naisen ja miehen käytöstä? Tuntuu että usein se menee niin.. Mies hoitaa sen vaarallisemman tai raskaamman osan, ja nainen hoitaa homman loppuun.. ja ottaa kunnian koko projektista. Näin siis jos todella karkeasti yleistetään! Meillä se ei tietenkään mene niin.. eikä kenenkään tutunkaan perheessä ;)

Kevyt treeniviikko tuli sitten vihdoin. Viime viikon jaksoin hyvin rutistaa kun tiesin että tällä viikolla saa palautella. Koska paino ei ole laskenut viikkoon ja aloin huolestua, ostin rasvanpolton vauhdittamiseen apuja Fastilta:

Toivottavasti nämä tehoaa ja kiristyn ihan silmissä!

Eilen kävin pumppitunnilla! Odotin kovasti Les Millsin tasoista kunnon pumppia, jollaisella oon käynyt viimeksi yli vuosi sitten, mutta pettymys oli melkoinen kun kyseessä oli salin (tai ohjaajan) oma pumppi. Pettymys ei suinkaan johtunut ennakkoasenteesta, vaan lähdin ihan avoimin mielin alkulämmittelyyn, mutta aika nopeesti jo ekan biisin kuluessa tajusin että tunnista ei tule jäämään hyvä maku. Ohjaajan tekniikassa olis ollu korjaamista, eikä ohjauskaan ollut kovin ammattimaista. Tunnin koostamisessa oli menty myös hieman metsään :( Oikeastaan toi ohjaaja onnistui tekemään kaikki ne jutut, joita oman ohjaajan urani aikana pelkäsin ja kammosin. Sen pelon ja epävarmuuden takia en enää halunnut ohjata, mutta nyt kun oma tieto ja taito on matkan varrella karttunu, ja oon nähnyt prosentuaalisesti aika paljon "huonoja" ohjaajia, alan kaivata mikkiä ja lavaa. Olin mä varmaan sit kuitenkin ihan hyvä.

Pumppi oli tarkoituskin olla vaan kevyt treeni, lämmittely syvävenyttelytuntia varten. Se olikin ihan ok tunti, vaikka itse olisinkin tunnin ohjannut vähän eri tavalla.. mun tapa ei välttämättä silti ole kaikkien mielestä paras tapa. Venyttyä tuli, ja olo oli ihan ok kotiin lähtiessä, eli täytti odotukset. Kotona oli mukavan rauhallista..

Vaikka paino ei syystä tai toisesta olekaan laskenu viikkoon, tänä aamuna tuntu pitkästä aikaa kiristyneeltä ja kevyeltä. Johtuisko kunnon yöunesta? vai eilisestä venyttelystä? tai sitten jostain tähtien asennosta?

Tänään katsoin pari tuntia aamulla FRENDEJÄ pitkästä aikaa! Se tuntu lomalta! Sit lähdin äipän ja isäpuolen luo, jotka palasivat kotiin kierrettyään Suomea asuntoautolla reilun viikon. Äippä oli sitä mieltä että olin viime näkemältä laihtunut huomattavasti, vaikka se paino ei olekaan tippunut. Eli kiristymistä on tapahtunut, mutta olisko lihas sitten lisääntynyt? vai hulahtaako paino alas kevyellä viikolla vieden lihaksista kaiken muodon mennessään?

Tänään käytiin Tiksun kanssa palauttavalla 45min intervallilenkillä ja nyt sitten vaan nautiskellaan kotona olemisesta! Vielä huomisen saa olla kotona ja sitten täytyykin kääntää Micran nokka kohti satakuntaa.


Nyt iltapalalle ja Frendien pariin taas.. Öitä!! <3

lauantai 18. heinäkuuta 2009

Treenistä, rantsusta ja kahvista, niistä on Johannan loma tehty..

Eilen kävin Tiksun kanssa aamupäivällä vetämässä intervallilenkin, kauniissa auringonpaisteessa. Lounaan jälkeen otettiin kirjat ja viltti mukaan ja ajettiin rantsuun köllöttelemään, ja ai kun se oli mukavaa! Tuntui ensimmäiseltä oikeelta lomapäivältä!

Tänään kävin salilla repäsemässä vaparitreenit tosi supernopeesti, koska lastenviikon vuoksi lastentunnit oli "mun salissa" "mun treeniaikaan" ja niillä oli vain puolen tunnin tauko tenavatuntien välissä. Nopee lämpö, nopee veny ja sit vaan toivoin ettei paikat revähdä tai muljahda tai mitään muuta mitä saattaa sattua huonon lämmittelyn takia.

Sanan mukaisesti repäisin ensin puolikkaat, ja pienen palautuksen jälkeen rykäsin kokonaisen. Nöytti varmaan just ihan yhtä pahalta ku tuntuikin! Jalat oli ihan nuudelia, kädet ei pysyny tiukkana, nilkat lerpsui miten sattuu ja keuhkot, ne ei tuntunu toimivan ollenkaan. Mut taas on yks kerta takana, ja selvisin hengissä. Tosin sitä puolivolttia en edelleenkään uskalla tehdä kun olen melko varma että jos kädet ei petä, jalat ei varmaan jaksa ponnistaa tai ottaa vastaan ja tuun niskalleni alas. Neliraajahalvaus on vaan se yksi vaihtoehto mitä siitä vois seurata.

Vapariteenin jälkeen olin tekemässä etureiska- ja pohjetreeniä, ja yhdellejalalle nousua Smithissä tehdessä ihmettelin kun tuntu jalat niin tukkoisilta, mut tajusin että olin tekemässä samaa treeniä toista kertaa tällä viikolla ;) Oli ihan vihkosta tarkistettava monestiko on tullut jo rautaa nosteltua ja mitä on vielä tekemättä. Heh. Tein sitten ainoan puuttuvan treenin, eli haukkari-ojentaja EDT, sekä viparit ja vatsat. Noin vaparitreenin jälkeen tuo EDT meinas ajaa mut nestehukkaan. Tein ekaa kertaa toisessa setissä hauiskäännöt myötäotteella taljassa, ja huomenna sitten tuntee oliko tehokas vaiko eikö ;)

Treenin jälkeen otettiin kaffeet termariin ja lähdettiin koko perheen voimin pyöräretkelle koirarantaan

Tiksu oli reipas poika ja juoksi monta kilometriä, ja oli niin iloinen kun pääsi vihdoin uimaan. Rannalla oli monta muutakin koiraa ja tulivat tosi hyvin toimeen vaikka olivat kaikki irti, ja kaikki eri rotuisia. Tiko näytti tosi rääpäleeltä kun muut oli paljon isompia.

Ihmeteliin koirien käytöstä kun paikalle tuli yks ihan kiltin oloinen kultsi, ja kaikki koirat alkoi murista. Kaikki muut oli tulleet toimeen keskenään siihen mennessä, mut jopa meidän kaikkienkaveri murisi ja ärhenteli. Naisen oli pakko laittaa koira taas kiinni ja pitää se erillään muista. Silti Tiksu kävi röyhistelemässä pientä rintaansa ja koitti alistaa, ja nainen totesi "älä sä yritä alistaa meidän koiraa, se joutuu kuule kohta näyttämään sulle kuka määrää". Puhuttiin kotimatkalla että ehkä koirat aistii saman ku ihmiset. Se koko perhe vaikutti tosi ärsyttävältä ja "oman arvonsa tietävältä", joten kai nuo koirat aisti saman siitä täydellisen perheen täydellisestä koirasta.

Kotona vielä vähän poseharjoittelua













Kunto kyllä kiristyy kivasti, mutta lihaa sais olla enemmän!
Paino ei ole pudonnut koko vikolla, mutta se varmasti johtuu kovasta treenistä, ja siihen tulee toivottavasti muutos ensi viikolla kun on kevyttä treeniä ja enemmän huilia :o)

---

keskiviikko 15. heinäkuuta 2009

Vihreätukkainen tyttö

Kampaajani vakuutti 6cm kuivia latvoja poistaessaan että vaalennuksen sijasta mulle sopisi vaalean ruskea väri. Oon itse miettinyt ihan samaa jo siitä asti kun taas sain hiuksisat vaaleat ja tajusin kuinka nopeesti tumma juurikasvu näkyy. Jostain kumman syystä mummi muistaa mut pellavapäisenä pikkutyttönä ja aina vakuuttelee kuinka vaalea vain on se mun juttu. Ei jaksais aina vängätä sen kanssa..

Nyt kuitenkin se kampaajapoika sanoi mun olevan yksi näistä alueella asuvista blondeista, joiden hiuksissa on pesuvedestä johtuvaa viherrystä. Siitä rohkaistuneena ostin kaupasta hieman tummemman sävyn, joka on tarpeeksi punertava, ettei näytä vihreältä.Pesinpä vielä eilen syväpuhdistavalla shampoolla (kampaajan ohjeen mukaan) jotta sain kaikki kuonat pois alta. Ei se väri kuitenkaan sitten ollut tarpeeksi punertava! Osa hiuksista on ihan vaan harmaita ja osa vaalean myrkyn vihreitä! NÄTTII!! Ei onneksi ollut eka kerta, ja onneksi oon (vahingosta viisastuneena) säilyttänyt kuparin väristen hiusten jäljiltä kuparisen hoitoaineen, joka vähän pelasti tilannetta. *huoh*. Odotellaan miltä näyttää kuivana.. valitettavasti tuosta hoitoaineesta ei riitä moneen pesuun, eli täytyy varmaan lähteä värikauppaan taas. Sen siitä saa kun yrittää pihistellä värjäämällä kotona. Tää on varmaan kampaajien tekemä jekku!

---

tiistai 14. heinäkuuta 2009

OXYGEN

Tänä aamuna vihdoin tipahti postiluukusta synttärilahjaksi tilattu Oxygen =)
Jenkkilehdille tuttuun tyyliin mainoksia on aivan valtavasti, mutta löytyy sieltä väleistä luultavasti myös artikkeleita. En tosin malttanut vielä jäädä yhdellekään sivulle pidemmäksi aikaa ja kahlasin vaan läpi kuvat ja otsikot.. Nyt on kunnon motivaatiokuvia!

Aamupuuron jälkeen lähdettiinkin Tikon kanssa tunnin intervallilenkille, ja voi että se oli mukavaa kun aurinko paistoi, muttei vielä kovin kuumasti, eikä ollut kiire mihinkään. Paitsi vähän oli kiire kahvitreffeille kaverin kanssa, mutta se oli aikataulutettu niin, että lenkin jälkeen ehdin kokkaamaan, käymään suihkussa ja syömään, ja ehdin juuri parahiksi bussiin. Kerrankin olin ajoissa liikkeellä, ja oli jopa muutama minuutti aikaa pyöriä kaupoissa. Parin tunnin kahvittelun ja rupattelun jälkeen lähdin kodin kautta salille tekemään päivän toisen(!) treenin.

Kyllä lomalla on mukavaa kun voi treenata useemman kerran päivässä! =)

Jalkatreeni meni ihan ok, vaikka jalat tuntui tosi tukkoisilta eikä energiaakaan tuntunut ihan ylenmäärin olevan. Nyt oikeastaan oli ekaa kertaa sellainen olo jota kuvittelin dieetin olevan!

Nyt taas suihkun raikkaana kotona, masu täynnä hyvää kalaa ja vihanneksia, ja telkusta alkaa rikosputki. Oi että!!

Nyt kun se sohva myytiin pois, näyttää koti aika tyhjältä, vaan eipä tule sohvalla makoiltua ;)


Löysin kaupasta niin hauskoja tiskirättejä että oli pakko ostaa


Näihin kuviin ja tunnelmiin.. Hyvää yötä!

sunnuntai 12. heinäkuuta 2009

Irtaimisto myynnissä!

Tänään sulkeutui huuto.netissä sohvan ja parin muun turhakkeen myynti. Rahaa on niistä tulossa monin kerroin se mitä odotettiin, ja uus sohva on käytännössä jo maksettu noilla vanhoilla roinilla :o) sitä uutta odotellaa nyt sitten lattialla istuen reilu pari kuukautta..

Voispa sinne huuto.nettiin laittaa myyntiin kaiken turhan pikkutilpehöörin mitä on tullut vuosien varrella kerättyä. Tänään mm. heitettiin pois '07 päiväyksellä varustettu liisteri, joka ostettiin tapettejen kanssa kun piti alkaa remontoimaan, mut myytiinkin asunto pois ja roudattiin kamat etelään. Nyt ne on sitten lämmittäneet vaatehuonetta reilu pari vuotta. Ja miks vaatehuonetta? On meillä varastokin!

Vaatehuoneessa on myös Johannan "salaisuuksien laatikko" josta löytyy kaikkea sekalaista tarpeetonta josta ei vaan malta luopua. Vaatehuoneessa on myös laatikollinen jos jonkinlaista kosmetiikkaa jota "voi joskus tarvita", pelejä joita voi pelata kun meille tulee vieraita viettämään iltaa (ei kolmen vuoden aikana kertaakaan pelattu), pehmoleluja, pari tietsikan näppäimistöä, vanhat kisa-asut jne. Miksi ne kaikki on vaatehuoneessa? Mitä meillä on varastossa? no vaatteita tietenki!

Tiko nukkui viimeyön olkkarissa. Päätettiin joskus talvella, et kesälomalla totutetaan se nukkumaan jossain muualla ku makkarissa, jotta voitais itse luopua korvatulpista. Kerran taisin herätä yöllä siihen kun poika raapi ovea (varauduttin jo ostamaan huuto.netistä uusi ovi), mutta ihan kiltisti se sitten vietti yönsä yksin. Reppana. Koko 6-vuotisen elämänsä ajan se on nukkunut makkarissa, ja oli vähän ihmeissään illalla kun se nostettiin peteineen pois.. kävi sitä niin sääliksi.

Tänään, hyvin nukutun yön jälkeen, käytiin intervallilenkillä koko perheen voimin, ja tarkoitus olis vielä mennä tekemään haukkari-ojentaja -treeni salille. Kyllä loma on ihanaa kun voi tehdä kaikkia mukavia asioita :o)

Aloin myös miettä miten ikinä tulen toimeen opintotuella, josta pitäisi elämisen lisäksi maksaa se koulu ja autolaina ja vakuutukset, vaikka bensaan ei oliskaan varaa. Todettiin että eihän me sitten välttämättä tarvita autoa, ja todellakin, niin paljon halvemmalla pääsee jos tuon ihanan sammakon myy. Vaikka ihan kauheasti tuosta autosta tykkäänkin, sen myynnillä rahoittaisin jo koulun, ei menis lainan lyhennyksiä eikä tulis valtavia vakuutusmaksuja. Julkisillakin pääsee opiskelijahintaan, joten auto on oikeesti aika turha. Sitten kun opiskelu loppuu ja palaan taas töihin, voin ostaa uuden auton jos sitä koen tarvitsevani. Haluaako joku ostaa sammakon? anyone?

Nissan Micra

---

lauantai 11. heinäkuuta 2009

Rakas päiväkirja...

Kisoihin valmistautuminen on päällimmäisenä ajatuksissani päivin ja öin. Pelkään etten ehdi nauttia kesälomastani lainkaan, kun hermoilen ja pähkäilen treenejä, syömisiä, pukuja jne.

Tänään olin kiukkuinen ja hermostunut koko aamun, kun keskityin tulevaan vaparitreeniin ja poseharjoituksiin valmentajan kanssa.

Tein kaksi kertaa koko vapaaohjelman läpi, ja se tuntui kamalalta! Mutta niinhän ne ensimmäiset kerrat aina. Nyt jää on murrettu, koksu tehty ja valmentajakin tykkäs ohjelmasta. Muutettiin hieman loppua ja keksittiin puuttuva nelkku. Toisella esityskerralla tiesin jo mitä odottaa ja missä kohtaa maitohapot lävähtää jalkoihin. Pahalta se silti tuntui vaikka en tehnyt hyppyjä enkä punnerruksia. Nyt vaan siis toistoja toistoja toistoja. Käsiin ja ilmeisiin täytyy alkaa panostaa nyt kun ohjelma on valmis ja liikkeet tulee luontevasti selkäytimestä.

Kaksi treeniä päivässä tästä eteenpäin.. aamuaerobinen tai käsitreeni + punttitreeni tai vapariteeni. aamuaerobinen voi olla myös hyppy/loikkatreeni kevyellä lämmittelyllä.

Kunto on kuulemma kiristynyt niin tasaisen mukavasti ettei tarvitse olla huolissaan. Nyt ostetaan termogeenejä jotta saadaan rasva kunnolla tirisemään, ja lasketellaan samalla ruokavaliolla niin kauan kuin s toimii. Kretiinia sisältävä palkkari on kohta vaihdettava johonkin kreatiinittömään, ja kuulemma oddotettavissa on parin kilon katoaminen nesteistä. Huh hei.

Poseharjoituksetkin meni ihan mukavasti, eikä Maija joutunut paljon asentoja korjailemaan. hassua miten pienellä käden asennon muutoksella saa isommat olkapäät ja pienellä jännityksellä erottuvat reidet ja pyöreät pakarat.. vaikkei ne pakarat kovin littanat muutenkaan ole ;)

Sivuasentoon olin itsekin jo suht tyytyväinen, etu- ja taka-asento vaatii vielä harjoitusta. Posessakin siis vielä toistoja toistoja ja toistoja!

Hieno olo tuli treenin jälkeen kun sain kunnosta positiivista ja kannustavaa kommenttia ihmiseltä, joka tietää mistä puhuu. Olen miettinyt missä vaiheessa pitää alkaa huolestua ja repiä hullun lailla aerobista, kun jotenkin on sellainen pelko perssiissä että kisakunto on liiiiian kaukana. Ei kuulemma ole aihetta huolestua. Paketti on hyvin kasassa :o)

---

Trimmausta

Kahden tunnin saksimisen jälkeen..

karvan määrästä voisi ajatella ettei koirasta jäänyt mitään jäljelle, mutta tälläinen rääpäle rotta sieltä karvan alta löytyi ;o)


Tiksu näyttää taas niin lutuiselta että tekis mieli rutistaa oikeen lujaa. Näyttää ihan rusakolta kun hyppii heinikossa ja nahkaläpyskät vaan lepattaa päässä. Hassu koira!

Trimmaajan selkä oli niiin kipee sen leikkausoperaation jälkeen, että koneella viimeistely jätettiin suosiolla seuraavaan päivään. Sen verran karulta näyttää tuo saksien jälki että iltalenkillä astaan tulleen jenkkipojan omistaja vihjaisi trimmaajasta joka veloittaa vain 25€. Aika huikean halpa kun vertaa siihen työhön ja tuskaan joka aiheutuu kotitrimmauksesta sekä koiralle että omistajalle. Taidan pyytää yhteystietoja kun näen sen naisen seuraavan kerran..

---

perjantai 10. heinäkuuta 2009

Dieetti etenee...

...ja dieetin edetessä kiristyy muukin kuin pinna! Ihanaa kun aamuisin on maailman kevein olo, vaaka näyttää päivä päivältä vähän vähemmän (paitsi tänään grammalleen samaa lukemaa ku eilen) ja lihaksisto tulee esiin hitaasti mutta varmasti =)

Ikävintä on nälän tunne nukkumaan mennessä. Yritän siirtää iltapalan syömistä niin myöhään kuin mahdollista, että masu olis täynnä rahkaa kun nukahtaa, mut aina se ei onnistu. Eilen heräsin niin myöhään (LOMA!!) että jätin aamupuuron väliin ja siirryin suoraan välipalaan, jolloin illalla oli mahku syödä popcorneja. Ai että ne oli hyviä! Leffa tosin oli niin pitkä että masu kurni nukkumaan mennessä ja mielessä pyöri vaan kaikki herkut joita varmasti syön dieetin jälkeen: juustovoileipää (vaaleeta leipää), makkaraa -sekä keitetttynä että grillattuna.. ja uunimakkaraa, brumbergin suukkoja, mutakakkua, kermajäätelöö ja suklaata.

Aamulla ei enää tehny mieli noita kaikkia joita vesi kielellä (tyyny kuolassa) ajattelin yöllä. Nyt on aamupuuro syötynä, kahvi pörisee pannussa ja tänään saa syödä leipää :o) ai ihanuutta!

Tänään lähdetään kaupungille pyörimään, ihan vaan ajankuluksi. Oi ihana LOMA!

---

keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

Ihana LOMA

Ihanaa herätä aamuisin vasta kun on nukkunut tarpeeksi, ja vielä ihanampaa kun tietää että palkka juoksee ihan vaan sängyssä loikoilemalla ;)

Se huono puoli lomailussa on, että on vaikea käynnistyä ja saada itsensä liikkeelle. Vaparia olis hyvä treenata päivisin kun sali on vapaa, mutta jos juo aamukahvin kahdelta päivällä, ei ehdi salille ennen päivän jumppatuntejen alkamista ;) Eiköhän tämä tästä loman edetessä muutu. Nyt nukutaan ensin pois nuo Ruis rokrokin univelat.


Kuten kuvasta näkyy, oli kesä kauneimmillaan, lämmmintä ja aurinkoista, lomkero maistui ja ihmisillä hyvä kesäfiilis. Totuus onn että lonkero on kuvaajan, itselläni oli nollatoleranssi koko rokin ajan, kengät oli täynnä kiviä, ilma oli viileä ja pian kuvan oton jälkeen alkoi sataa ja puettiin villapaidat ja sadetakit.. hyvä fiilis oli silti! =)

Nollatoleranssi alkoholin suhteen ei ollut huono vaihtoehto. ei ees tehnyt mieli juopotella, ja oli oikeestaan tosi kiva aamuisin herätä ilman todellista krapulaa. Jonkinasteinen myötätuntokrapula oli, sillä pää oli kipee ja olo tukkoinen ihan jokainen aamu. Johtui varmasti osaksi siitä että ihmiset mun ympärillä poltti paljon ja hiukset haisi tupakalta ihan ku baari-illan jälkeen ennenvanhaan kun baareissa sai vielä polttaa. Maa pöllys niin paljon että niistelen hiekkaa vielä kolmen päivän jälkeenki. Laukku, jossa oli kaikki mahdolliset vaihtovaatteet, "festari survival kit" (käsidesi, paperia, purkkaa..) ja EVÄÄT, painoi ihan törkeen paljon, ja vielä kun fanitti bändejä ja pomppi kädet ylhäällä muutaman tunnin joka päivä, hartiat oli ihan tosi jumissa. Siihen sitten kun vielä lisää vähäisen nukkumisen ja senkin ilmapatjalla, ei tarvi ihmetellä tukkoista ja turvonnutta oloa.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Sunnuntaina Faith No Moren keikan jälkeen (Paraislaisen bussimatkan avustuksella Turun keskustan kautta) startattiin auto ja ajeltiin kotiin. Hassua pysähtyä yöllä kolmelta huoltsikalle juomaan kahvia. Ihana tietoisuus siitä, että olen lomalla eikä haittaa vaikka en nukkuisi koko yönä, koska on neljä viikkoa aikaa palautua =) Voispa lomaa olla useemmin!

Home sweet home! Ei malttanu nukkua aamulla silti pitkään vaikka nukkumaan meninkin vasta puol viiden aikaan. Tosi hassua kun Tiko ei ollu kotona touhaamassa. Maanantaina kroppa oli niin väsyny reissusta, että otin sen ihan palautumisen kannalta.. tiistaina sitte uudella forcella salille tekee raaaskas jalkatreeni. Tänään heti aamusta sitte huomasin kuinka tehokas jalkatreeni oli, kun pakarat on tulessa ja etureidet huutaa hoosiannaa. Ihanata!!

---

tiistai 7. heinäkuuta 2009

NYT JÄNNITTÄÄ!!

Ajattelin kirjotella viikonlopun ruisrockista ja loman aloituksesta, mutta surffasin ensin Fitness-Expon sivulle tsekkaamaan kisahotelleita kun tajusin että sellainenkin pitäisi jo varata.. ja siiellä se oli. Osallistujalista.

Body fitness - 163 cm
Hanna Hahl, Team Body, Mikkeli
Mari Päkkilä, Team Classic Gym, Oulu
Marika Lähde, Team Body, Lahti
Tiina Sarlin, Team Classic Gym, Oulu
Heidi Sorsa, Team Leader, Lahti

Body fitness + 163 cm
Maarit Ohtonen, Team Balance, Kajaani
Maria Kuure, Team Classic Gym, Oulu
Anna Karrila, Team Leader, Turku
Anna Patrikainen, Team Go4Fit, Helsinki

Fitness
Johanna Lind, Team Body, Vantaa
Tiina Kasvi, Hardcore Team, Helsinki
Mari Huhtanen, Team Body, Oulu
Petra Rautakallio, Team Gym 99, Kuopio
Terhi Partanen Wellmax Team, Helsinki

Body fitness juniorit
Emilia Martimo, Team Fitbody, Kemi
Anna Karrila, Team Leader, Turku

---

Toivottavasti tuloslista on saman näköinen ;)
Vatsassa pyörii ja möyrii, ja nyt tuli pakottava tarve lähtee salille hetinytjust! Helpottaa silti kun näkee ketä kisaan on tulossa. Paitsi että kaikki muut on vanhoja konkareita paitsi minä ja Petra, joka sekin on kisannut aerobicissa ihan näihin päiviin asti, joten kisarutiinia on paljon enemmän ku mulla. Nyt vaan itseluottamusta! Sillä sitä lavasäteilyä tulee jolla tuomaristo hurmataan. Nyt täytyy oikeesti alkaa miettiä meikkejä ja kynsiä ja hiuksia ja kaikkee sellasta.. ja biksujen koristeluita. Ei muuta ku korkkarit jalkaan ja pirusti kävelyharjoituksia. Huh. Ei enempää kahvia Johannalle!