torstai 30. elokuuta 2012

Uudestisyntynyt

Aamun pelastus oli tieto päivälle sovitusta Reikihoidosta.

Aamu oli eilistäkin kamalampi. Heräsin taas kurkkukipuisena, tällä kertaa myös aivastellen.
Huonosti nukutun yön jälkeen lohduttauduin ajatuksella, että ainakin saan rentoutua Marin hoidossa sen tunnin, auttoi reiki tai ei.

Kotona en saanut mitään aikaiseksi. Kisalaukun pakkaaminen ei kiinnostanut pienintä hitustakaan. Oikeastaan vaan ärsytti koko ajatus. Kuumemittarikin näytti 37 ja olo oli kurja. Varasin 1,5km pyöräilyyn Tikkurilan keskustaan reilusti aikaa, että saan polkea iiiiihaaan raaauuuhaaalliiseeestiii. Ei jaksa sykkii.

Studio Helmissä pääsin hämärään huoneeseen jossa soi rauhallinen hiljainen musiikki.

- Sun tehtävä on nyt vaan rentoutua. Älä odota mitään tuntemuksia, älä mieti mitä tapahtuu. Älä mieti mitään. Anna ajatusten tulla, ja päästä ne samantien pois, älä takerru niihin.

Laitan silmät kiinni ja Mari asettaa kätensä kasvoilleni. Tunnen lämpöä ja mietin, onko se vain ihojen kosketuksesta johtuvaa lämpöä vai jotain muuta. Lämpöinen kohta on oikean poskipään päällä, ja siirtyy oikealle ohimolle. Outoa.

Mari siirtää kädet ohimoilleni ja päätän keskittyä olemiseen. Ajatuksia tulee ja menee. Kädet siirtyvät solisluille ja kohta taas takaisin poskille. Lämmön tunne vaihtelee voimakkaasta haaleaan, ja jossain vaiheessa en enää kiinnitä siihen huomiota.

Taisin torkahdella, koska tunsin herääväni joka kerta kun Mari siirsi käsiään pitkin vatsaa, kylkiä ja jalkoja.
On mahdotonta olla ajattelematta mitään. Mieleen tulee ajatuksia, pääasiassa kisoihin liittyviä, mutta niistä on myös helppo päästää irti ja tyhjentää mieli, ehkä sekunniksi.

Käännyn unenpöpperöisenä vatsalleni Marin niin pyytäessä, ja jatkan olemista. Rankkaa ;)

Hoito, joka muuten on käsien pitämistä hoidettavan päällä, loppuu nopeisiin selän ja käsien sivelyihin.
Onko ihan pakko nousta? Saan lasin vettä ja kehotuksen juoda paljon päivän aikana, sillä hoito saattaa kiihdyttää aineenvaihduntaa. Mari kertoo tunteneensa pistelyä heti alussa, ja siksi käsitelleensä poskien alueen vielä uudelleen. Hämmentävää.

Nenä ei vuoda, ei aivastuta, eikä olo ole kuumeinen.

Kotiin pyöräillessä alkaa tehdä mieli kahvia. Mietin, mitä pakkaan ensimmäisenä, mitä kaikkea pitää vielä tehdä, ja kuvittelen itseni hymyilemässä kisalavalla. Mieli on täynnä innostunutta odotusta ja iloista jännitystä.

Oli se lumetta tai ei, olen onnellinen siitä, että hoito antoi energiaa tähän päivään.

Nyt eväät on tehty, laukku pakattu ja kaikki on valmista huomista lähtöä varten. Tämän päivän treeni siirtyi huomis aamuun, ja puolen päivän jälkeen startataan kohti Jyskälää. Jännää :D

Kiitos Mari!

www.studiohelmi.fi



keskiviikko 29. elokuuta 2012

Kisakuumetta vai ihan vaan tavallista?

Nukahdin takki tyhjänä ja nuutuneena, heräsin kovaan kurkkukipuun. Kuumetta en edes uskaltanut mitata.
Ei Ei Ei Ei Ei Ei!!! Nyt - Ei - Saa - Tulla - Kipeäksi!

Tänään oli ihana kaunistautumispäivä Studio Helmissä, jossa tytöt hoiti minua kisakuntoon:

Helmi piti seuraa odotellessa


Mari sokeroi ylimääräiset karvat pois kisavärien tieltä, ja Milla raidoitti hiukset hohtavan vaaleiksi ja kiinnitti pari irronnutta pidennystupsua.

Sokerointi ei enää huoltokerroilla ole tehnyt niin kipeetä. Eihän se mitään mukavaakaan ole, mutta mitä ei nainen (tai Olli Herman) tekisi kauneutensa eteen :)

Valittelin Marille kehnoa oloa ja kurkkukipua, johon Marilla olikin yllättäen apua tarjolla. Hän on juuri käynyt reikihoitokurssin, ja sillä taltutamme alkavan kipuilun heti huomenna. Sattui vielä niin sopivasti, että Marilla oli vapaa aika kalenterissa ja mulla kisalaukun pakkailuun varattu vapaapäivä.

Reiki on energiahoitomuoto, jossa hoitaja siirtää parantavaa energiaa hoidettavaan. Tämä mm. lisää immuunipuolustusta. Reikin väitetään parantavan sairauksia ja tuovan henkistä hyvinvointia.

Täytyy myöntää, etten ihan täysin tähän hoitomuotoon usko, mutta avoimin mielin lupaan lähteä ja kokeilla. Toivon että epäilykseni on vain tietämättömyyttä, ja toivon saavani avun tähän tukalaan oloon. Mutta siitä lisää sitten huomenna.

Millalle taas valittelin (olenpas valittanut tänään paljon!) että hiukset jää suoristusrautakäsittelyn jälkeenkin pörröisiksi ja epäilin etten osaa käyttää sitä rautaa oikein (Kuinka monella tapaa suoristusrautaa voi käyttää?). Milla kuitenkin epäili, että ruokakaupasta ostettu pilipalirauta ei vaan ole kovin hyvä.

Sain lainaksi GHD:n raudan kisareissuun, ja ostin vielä Paul Mitchellin silottavan Super Skinny-seeruminkin.


Kyllä nyt pitäis tulla siloinen ja suora tukka!

Nyt Finrexiniä kuppiin ja katsomaan C.S.I:n uusia jaksoja, huomista Reikiä odotellessa!

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Perhosia vatsassa

Tänään alkoi jännittää!!

Eka päivä kun oikeesti pyörin kuin kissa pistoksissa.

Jännitys alkoi kun kävin tekemässä vaparin ekaa kertaa uuden puvun kanssa. Olin varautunut testaamaan pukua yksikseni, omassa rauhassa, mutta sainkin yleisöä salitutuista. Huh ja puuh.

Päivä jatkui puvun viimeistelyllä... ja kisaviikon juttujen läpikäymisellä. Aikataulutin perjantain lähdön, syömiset ja muut ennen kilpailijakokousta (pelkkä sanan kirjoittaminen kutittelee vatsanpohjaa. Voin melkein haistaa jo ne kaikki protanit!), jonka jälkeen saakin vaan relata hotellissa parhaista parhaan tyttökaverin kanssa :)

Aikataulutin myös aamutoimet värin levityksineen ja meikkauksineen. Kokeillaan Jan Tanaa taas ja luotetaan siihen, että aamulla ehtii levittää pari kerrosta. Hätätapauksessa jopa kolme. Aikataulu on onneksi väljä, kun kisa alkaa vasta 15.00. Hotellista tosin täytyy lähteä jo 12.00, mutta tukkajuttuja ja meikkejä voi laittaa vielä vaikka kisapaikalla.

Alkuviikon olen vielä töissä, mutta torstai on varattu eväiden tekoon ja rauhoittumiseen.
Homma alkaa olla pulkassa.


torstai 23. elokuuta 2012

Line-up harvenee

Niinhän siinä saattaa käydä, että kisarupeama käy liian rankaksi keholle tai mielelle. Ja koska keho on niin fiksu, että se jarruttelee jos pää ei ymmärrä hidastaa, joskus voi olla vaikeaa tietää mistä prakaaminen johtuu.

Valitettavasti nuorten Euroopan mestaruuden keväällä voittanut Maikku Hiljanen joutui keskeyttämään kisarupeaman tältä syksyltä, eikä siis nouse Expon lavalle, ainakaa kilpailemaan. Saataispa Maikku edes palkintojen jakoon :)

Maikun mietteitä voit lukea hänen blogistaan, jonne linkki tässä. Voimia ja mielenrauhaa Maikulle! Päätös oli varmasti vaikea ja raskas, mutta luultavasti ainoa oikea.

Siinä kilpailijalistoja tutkiessani huomasin, että myös Jyskälän karsintalistasta on yksi nimi pudonnut.

Expon lavalla meitä on näillä näkymin tuttuun tapaan 5. Kaikki pääsee finaaliin ja kaikki saa pokaalin :)

Toivottavasti oma kunto kiristyy siksi. Paino lähti mukavasti alas ja fiilis oli hyvä, joten ajattelin kiristellä lisää. Virhe! Kunto näyttää taas väsyneeltä ja palautumattomalta.

Valmentajan sanoin: Älä rupee soveltaa! Sulla on urheilijatausta ja sun kroppa käyttää ravintoo ihan eri tavalla ku jollain vasta-alkajalla. Älä lue niitä blogeja!

Totta. Hermotus on sitä luokkaa, että (hieman kärjistetysti) saisin treenin tehtyä sohvalla makoillen vaan lihaksia jännitellen, joten ne lihakset myös kuluttaa sitä energiaa päivittäisissä toimissa aika paljon.

Ja koska työkseni treenailen asiakkaiden kanssa, tulee sitä liikuntaa myös lepopäivinä.

Aerobinen treeni luultavasti poikkeaa myös muiden kehoilijoiden treenistä, sillä vaparia tehdessä syke huitelee helposti 170  - 195 lukemissa. Välillä se vaan unohtuu.

Vaikka olen toitottanut asiakkaille, että kova treeni ja karppaus ei sovi yhteen, on omasta ruokavaliosta hiilarit vähentyneet salakavalasti. Edelleen suussa maistuu keto vaikka hiilaria on jo lisätty. Suutarin lapsella ei ole kenkiä, koska lähelle on niin vaikea nähdä.

Onneks on valmentaja vetelemässä suitsista! :)

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Viikonlopun ainoa treeni

Nyt kun välipalaprotskuannoksia pitäää saada kulkemaan mukana kaksi, on Wrangen SmartShaker ollut korvaamaton apu. Yksi annos kulkee shakerissa ja toinen pohjaan kiinnitettävässä säiliössä.

Ennen treenikassissa (tai käsilaukussa) kulki kaksi shakeria, burneripurkit ja muut asiaan kuuluvat buusterit. Nyt ne kapselitkin saa tosi näppärästi shakerin välikappaleeseen.


Vaihdoin välipalaprotskun Zero Carbiksi, jotta saan hiilarit ja rasvat syödä ihan omista lähteistään. Mitä enemmän syötävää, sen parempi :)

Vaikka palkkarissa olenkin ihastunut vadelman makuun, ihan perus vanilja on protskuista paras. Se sopii kaiken kanssa.


Paino on vihdoin lähtenyt laskusuuntaan, ja syitä saattaa olla nyt monia.
A) Dieetti vaan puree hissuksiin
B) Ehkäisykapselin torstainen poisto käsivarresta saattaa myös vaikuttaa. Se sai lähteä kun ei se sopinut sinne käsivarteen, eikä mun hormonitoiminnalle, ei sitten yhtään.
C) tai sitten lihaskalvojen availu auttoi. Luottohierojani Jokke pelasti koko viikon kun otti mut vielä viikon viimeiseksi asiakkaaksi. Se oli ihana päätös rankalle työviikolle.

Eilen treeni kulki ja fiilis oli niin hyvä, että salilla olis viihtynyt taas vaikka kuinka kauan.

Tein koko treenin BodyPump-tyyppisellä n. 8kg pikkutangolla:

kyykkyjä 3 x 20 eri jalkojen leveyksillä
penkkipunnerrus 3 x 20 + 5 yhdellä kädellä (molemmilla tietysti vuorotellen). Ihanasti haastetta :)
rinnalleveto ja pystypunnerrus 3 x 20 + olankohautus tanko ylhäällä 20
maastaveto 1 x 20
maastaveto yhdellä jalalla 1 x 20 (10 molemmilla)
maastaveto yhdellä jalalla ja yhdellä kädellä 1 x 20 (10 molemmilla)
ranskalainen punerrus jumppapallon päällä + ojentajapenkkipunnerrus 3 x 20+20
Tein vielä vaparin kertaalleen osissa läpi kun jumppasali vapautui

Loppuun pumppailin vielä syväkyykkyä salilla suht kevyellä painolla 3 x n.12 ja nostin vipareita perään sellasen setin että sain poltetta olkapäihin.

Sit oli pakko lähteä syömään. Mut treeni oli ihanaa :)

Tänä aamuna vaaka näytti alhaisimpia lukemia tänä kesänä ja peilistä näkyi absit. Oi sitä onnea ja autuutta :)


keskiviikko 15. elokuuta 2012

Dieettitunnelmia

Kun viime viikolla treeniä kevennettiin ja hiilaria lisättiin ruokavalioon, kroppa alkoi hitaasti mutta varmasti pelittää paremmin. Päätimme valmentajan kanssa, että tämä viikko jatketaan samaan malliin. Ehkä jatketaan näin jopa loppuun asti.

Paino ei edelleenkään ole paljon laskenut, mutta olo on tiiviimpi ja ennen kaikkea NYT ON NÄLKÄ, vaikka ruokaa lisättiin. Aineenvaihdunta siis toimii. Väsyttääkin enemmän, joten voisi kuvitella että keho myös palautuu treeneistä paremmin.

Nyt on vaan luotettava siihen, että vuoden aikana on lihasta treenattu tarpeeksi, eikä se jää viimeisen kahden viikon treenistä kiinni ;)

Päälle tää on kaikkeista hankalinta.


Maanantaina treenasin vaparia ja totesin, että salille kannattaa mennä just tuntia ennen kuin jumpat alkaa. Mähän saisin kulutettua aikaa (ja energiaa) siellä salissa vaikka kuinka kauan, mutta kun se aika on rajallinen, on treenikin napakka ja tehokas.

Eilen oli se lepo/palautuspäivä. Puolen tunnin (no ok, 45minuuttia) kävely juoksumatolla ja pitkät venyttelyt. Olo oli ihan supernuutunut, viluinen ja väsynyt. Onneks oli ihania asiakkaita illalla.

Tänään taas salitreeniä tuntumaa hakien, eli toistoja 10-15:
Vinopenaa käsipainoilla + kulmasoutu käsipainoilla liikeparina.
Penkkipunnerrus
Kulmasoutu tangolla
Ylätaljaveto eteen + takaolka taljassa


Jotta työjutuista tulis se totuttu kunnon stressi kisojen alle kaiken muun kisastressin lisäksi, oltiin tänään uusien tuulien koulutuksessa ja huomenna sama jatkuu. Uusien asioiden opettelu ja 14h päivät on tässä dieetin vaiheessa kyllä ihan tappotouhua.

Nyt on vaan koitettava keskittyä olennaiseen, eli kuntoon ja kisailuun. Sitä on enää kuitenkin jäljellä se loppurutistus, ja se on sitä, mitä mä nyt ihan oikeasti haluan tehdä. Siihen mä oon panostanut tosi tosi paljon. Työjutut saa tulla omalla painollaan, ja teen vain ne ratkaisut, jotka nyt on pakko tehdä. Valitettavasti tuntuu, että isoja päätöksiä olis nyt just vaan tehtävä.

Treeni tuntuu kuitenkin tosi hyvältä. Kyllä palautuminen on kiva juttu! :D


maanantai 13. elokuuta 2012

Lämmittelystä

Muutama lukija on kysellyt, kuinka usein treenaan vapaaohjelmaa ja miten lämmittelen ennen sitä.

Teen osia vapaaohjelmasta usein ennen salitreeniä, mutta varsinaisen vapaaohjelmatreenin teen aina erikseen, noin kerran viikossa. Vaihtelen treeniviikkoja niin, että kevyemmällä saliviikolla saattaa sitten tulla kaksi kovaa vaparitreeniä, kun kovalla saliviikolla vaparitreeni jää vähemmälle.

Monelle juoksumatto tai kuntopyörä on se tuttu ja turvallinen lämmittely ennen salitreeniä, mutta vapaaohjelmaa jumppaillessa taytyy paikkoja availla hiukan enemmän.

Itse teen ennen vaparitreeniä samoja juttuja, mitä kevyillä core tai muokkaustunneilla tehdään, joskus jotain mitä balettitreeneissä tehtiin ja joskus jotain mitä ollaan tehty pikkusina telinejumppareina siellä koulun salissa.

Lämmittely siis vaihtelee paljon fiiliksen ja kunnon mukaan. Tunnen kroppani niin, että tiedän milloin riittää kineettisten ketjujen availut ja milloin tarvitaan useampi kierros hölkkää salin ympäri. Jos korvanapeista sattuu tulemaan zumbamusiikkia alkaa lantio vatkata ihan varmasti ;)

Nyt muuten iPodissa on hyvä otos mun musiikkimausta: Inflames, Rise Against, Apocalyptica, Pitbull, Elokuu, Jukka Poika, Zumbaa ja klassista viulumusiikkia. Plus jotain yksittäisiä poplistahittejä. Lämmittelyyn, treeniin, venyttelyyn ja kotimatkalle, joka hetkeen omat musat :)

Ennen kaikkia treenejä on hyvä lämmitellä rauhallisesti. Lämmittely lisää verenkiertoa lihaksissa jolloin myös happea menee lihasten käyttöön paremmin. Lämmittely nimensä mukaisesti lämmittää lihaksia ja voitelee niveliä, jolloin loukkaantumisriski pienenee.

Ennen akrobatiatreeniä tai vapaaohjelmaa harjoiteltaessa kannattaa liikeratoja availla joka suuntaan. Kaikki mahdolliset nivelet on hyvä pyöritellä läpi ja kevyesti venyttää lihaksia päästä varpaisiin. Lyhyet, treeniin valmistavat venytykset on joustavia ja kevyitä, kestoltaan vain noin 3-5 sekuntia / lihas.

Alla erään vaparitreenin alkulämmittelyä. Huom. pyöräilin salille mukavassa auringonpaisteessa n.10 minuuttia ja taisin tehdä muutamat lämmittelykyykytkin ennen kuvaamista.



torstai 9. elokuuta 2012

Testing testing

Kisalavalla tarvitaan säteilyä, joka tulee itsevarmuudesta, ja siitä tunteesta, että kaikki on tehty, kaikki on valmista.

Jotta kaikki olisi valmista kun lavalle noustaan, kaikkea pitää ensin testailla.

Testissä kisameikki

Testailin myös kauan kaapissa lojunutta suoristusrautaa. Nyt olis hyvä opetella käyttämään sitä, kun omissa piikkisuorissa roikkuu hieman laineikkaampaa suortuvaa lisänä. Suoristelin ja kihartelin, ja lopputuloksena suoraa ja kiharaa. Yllättävää.

Koska pidennykset on kuivaa ja karheaa hiusta, ne vaatii paljon kosteutta. Rakennepaikkaavalla shampoolla oma tukka tuli terveen oloiseksi, mutta pidennykset oli aivan tönköt, mutta kosteuttavalla perus Herbinalla pituuksista tuli taipuisat ja "enemmän omat". Oma näyttää nopeasti likaiselta, mutta who cares kun joka tapauksessa pesu on päivittäistä.

Hoitoaineeksi ostin Helmistä kosteuttavaa Kevin Murphya. Se on ehdottomasti hintansa väärti. Aivan eri tavaraa kuin se perus Herbina.



Kun kuivaillaan, suoristellan tai kiharrellaan, on lämpösuoja oltava kunnollinen ettei tukka pala. (Ihan kauheesti en ole jaksanut aiemmin välittää, mutta koskaa ei ole liian myöhäistä tyttöistyä.) Vanha tavis-Sunsilk teki jälleen kerran pituuksista tönköt, ja tuntui sulavan hiuksen pintaan. Helmin väki suositteli Paul Mitchelliä ja eron kyllä huomaa. Oikeesti.

Spray Wax ja Hot of the Press
Suihkevahan ostin jo aiemmin. Loistavia aineita kumpikin. Tosi hienojakoinen ja tasainen suihke, ja tuoksukin on miellyttävä.

Tuoksusta puheenollen, testasin myös Jan Tanaa. RAKASTAN TÄTÄ TUOKSUA! En niinkään ehkä tuoksua itseään, vaan sitä, mistä se muistuttaa: hotelli, kisat, kutkutus, jännitys, odotus... kylmä, nälkä ;)

Viime kerralla Jan Tanani oli epäkunnossa, ei vaahtoa, vain litkua. Ei ruskeaa, vain vihreää. En halua enää mini Hulkina lavalle, joten parempi testata ajoissa. Tämä viherrys saataa johtua villasukista ja foamrollerista, tai saattaa johtua jantanalitkusta (taas litkua! WTF?). Huomenna näemme paremmin.

Jaloissa yksi kerros väriä, käsi vertailun vuoksi väritön
Testissä myös eräänlainen protskupannari. (Varoitus: Näyttää paremmalta kuin maistuu!)



2rkl protskujauhetta
2rkl kaurahiutaleita
1 muna
2 munanvalkuaista
paistamiseen tippa tai pari kookosöljyä

Välissä on rahkaa ja mustikoita,

maanantai 6. elokuuta 2012

Loikkaa ja leirii

Lauantaina oli taas Elsen loikkatreenit Eiranrannassa.

Treeni alko tihkusateessa ja päättyi auringonpaisteessa :)

Loikat on ihan supertehokkaita ja tuo mukavasti vaihtelua ihan tavallisenkin kuntoilijan arkitreeneihin. Ja mä tykkään ihan kauheasti treenata välillä muidenkin kanssa, kun ne omat arkitreenit tuppaa olemaan niin kovin yksinäistä puurtamista.

Lopuks otettiin vielä ryhmäkuvaa ja kokeiltiin josko saatais kärrynpyöräjono tehtyä - ei saatu. Kässärit suju paremmin, ja Sami ammattilaisena osaa painaa laukaisunappia sen verran nopeasti että saatiin kaikki jalat pystyssä kuvaan ;) Niin kivaa!!!

Jos haluat mukaan, seuraile tulevia ilmoituksia Elsen facebook-fanisivulla.

Eilen oli IFBB:n kilpailuun valmistava leiri, vetäjinä päävalmentajat Maija Elovaara ja Marjo Krishi.
Tiina Kasvi oli vetämässä alkulämmittelyn ennen korkkareiden vetoa jalkaan, ja otti sitten bikinitytöt haltuun. Pasi Lakaniemi opetti rennon näköistä korkkarikävelyä, ja ne Pasin demonstraatiot on kyllä aina leirin parasta antia :D

Porukka jaettiin kahteen: bikinitytöt ja bf. Meitä fitness-typsyjä oli mukana tasan kaksi, minä ja Pölläsen Eve.

Treenattiin (T-) kävelyä ja poseerausta, käytiin läpi kisaan valmistautumista, stailausta, kisavärien käyttöä ja kaikkea kilpailemiseen liittyvää. Mukana oli syksyn ja ensi kevään kisaajien lisäksi tyttöjä, jotka eivät ole asettaneet kisatavoitettaan vielä. Leireiltä saa tosi hyvin motivaatiota ja on mukavaa nähdä muita harrastajia.

Oli kiva päästä testaamaan uusia kenkiä muuallakin kuin kotona. Se on kuitenkin aina eri asia kävellä yksin kotona tutulla muovimatolla kuin parketilla (tai mitä ikinä matskua se kisalava sattuukaan aina olemaan) rivissä muiden mimmien kanssa. Hyvin sujui. Kiitos.

Maija otti poseerauksista kuvat, jotka tulee sähköpostilla sitten joskus, ja tulee ehkä julki, ehkä ei.
Mun kunto oli tosi pehmeä. Oli kiva kuitenkin kuulla Maijalta vahvistus omalle mielipiteelle: "Toi ei oo läskiä vaan kroppa on väsyny ja nesteinen."

Lääkkeeksi hiilaria ja palauttavaa liikuntaa.

Vaikka viime viikko oli treeneiltään kevyt, syke oli levossakin korkealla ja olo oli kuumeinen, ilman kuumetta. Se kertoo ylirasituksesta ja siitä, että keho ei palaudu, eikä ihme:

Vaikka kirjoitinkin lyhyen matikan, pitäisi E:n arvosanalla osata laskea että jos intake on 1600, vaparitreeni kuluttaa 600-750 kcal, jää keholle käytettäväksi alle 1000kcal. Ja jos PAV on 1200 tai yli, ei aineenvaihdunta toimi kun energiansaanti on sitä vähemmän. Ja nyt mun keholle ei palautumiseen riitä 30E% hiilaria, vaikka se ennen oliskin riittänyt.

Yksinkertaista. Miks sitä ei vaan tajuu siinä puurtaessa. Flow vie mennessään.

Näiden asioiden kanssa mun asiakkaatkin painii, ja niitä mä osaan auttaa, mutta jonkun on toisinaan pysäytettävä mun oma päätön meno ja ravisteltava.

Sen lisäks että kalorit on ollu alhaalla, tankkauspäiviä on ollut luvattoman vähän. Ei oo tehny mieli tankkailla. Ei oo ollu ees nälkä. Se jos joku pitäis saada hälytyskellot soimaan!

Eilen illalla tankkasin hiilaria (50E%) ja tänään on ollu aivan megahyvä fiilis. Heräsin 8.00 ja vein auton huoltoon. Kävelin huoltamolta salille (30min.) treenasin vaparia (30min.) jäin Core-tunnille (30min.) ja kävelin kotiin (30min.) Huppistakeikkaa, sykemittari näytti taas -750kcal.

Hyvä fiilis jatkuu ja lähden illaksi töihin. Sekin ajatus tuntuu pelkästään mukavalta.

Välipalaksi vesimeloonia, banaania ja prodejuoma
Tää ja suklaakahvi on olleet mun karkkia tällä dieetillä

ja sit tää tyyppi rynnisti syömään ne vesimelonin jämät. Yäk.
Nyt sitä hiilaria täytyy vaan rohkeesti vetää enemmän. Näin se keho toimii eri tavalla joka dieetillä, ja pään on vaikea pysyä mukana.

Hyvällä fiiliksellä tähän viikkoon! :)

torstai 2. elokuuta 2012

Ai oonks mä lomalla?

Neljän viikon loma kuulemma kannattaa pitää ihan putkeen, koska eka viikko menee lomafiiliksen löytymiseen ja vika viikko töiden alun odottamiseen. Kahden viikon loma onkin just se eka ja vika viikko :/ 

Vaikka kuinka koittais relata ja olla ajattelematta työntekoa, ei se vaan onnaa. Väkisinkin vähän suree että tässä tää kesä nyt sit oli. Kiirettä, sadetta ja kylmää. Jos L'Oreal ei olis vähän auttanu, olisin edelleen valkoinen kuin (valkoinen) lakana.

Eka lomaviikko meni kovalla treenillä: 8 treeniä perjantaihin mennessä, jotta kaks päivää voi olla polttareissa.
1. Mulla oli omat eväät
2. skoolasin vishyllä
3. Skippasin kaikki hypoteettisen vaaran sisältävät aktiviteetit, kuten WOW-pallon, eli vesijuoksupallon, sillä viime vuonnahan se oli just näin lähellä kisaa kun rikoin käteni peltipurkkiin. Ja koska olen viiltänyt jo sormeni auki kananmunankuorella(!!!), en viitsinyt ottaa turhia riskejä.
4. Kaiken lisäksi lähdin nukkumaan jo puolen yön aikaan. Ilman viinaa ei vaan jaksa juhlii ;)
Olin siis toooodella tylsä polttarivieras, vaikka mulla olikin mukavaa. 

Viikon kysymys onkin: 
Kannattaako kisadieetillä lähteä polttareihin tai muihin remujuhliin? Viekö fiilistä muilta enemmän kuin tuo?

Tällä viikolla on ns. kevyt viikko, jolloin treeniä on joka päivä, mutta se on kivaa, mukavaa ja erilaista kuin kovilla viikoilla. Palautusta sekä kropalle että päälle.

Kuten uumoilin, kroppa alkoi lomalla tiivistyä, ja painokin lähti laskuun. Ja vaikka vahingossa luin työsähköposteja yksiä koulutustietoja etsiessa, ei paino ainakaan heti noussut ;)

Ehdin jo miettiä, että nyt on palikat kohdillaan - sen lisäksi että oon oikeesti tehnyt kaiken mahdollisen tämän kauden onnistumisen eteen, tämä on eka kerta kun valmistaudun kisoihin ilman suuria työkuviomuutoksia ja elämänmullistuksia. Mutta siellähän niitä muutoksia jo odotteli sähköpostissa. 
Toivottavasti pystyisin kaikesta huolimatta säilyttämään edes osan lomarentoudesta töihin palatessa. Työkuvioita ehtii ruotia sitten 9.9 jälkeenkin.

Ihanaa, että kisa-aikataulut on aikaistuneet edellisistä, sillä tuskainen olis ajatus vielä kahden kuukauden odottelusta. Kuukauden päästä on Jyskälän kisa ohi ja valmistaudutaan Expoviikonloppuun. Huikeeta! :)

Jotta elämä ja ajatukset ei olis ihan pelkkää fitnesstä, tämän kesän lomalukemisena oli Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi. 


Kirja kertoo nimensä mukaisesti satavuotiaasta, joka otti ja lähti vanhainkodin ikkunasta. Kirjassa käsitellään sekä karkumatkaa, että sadan vuoden aikaisia tapahtumia, ja se on loistava yhdistelmä faktaa ja fiktiota. Ei tosikoille!

Huomasin, että Cecelia Ahernilta on tullut tänä vuonna uusi kirja, Tyttö peilissä, ja se sattui olemaan just sopivan lyhyt loman viimeisiksi päiviksi. Toivottavasti se on lyhykäisyydestään huolimatta silti yhtä hyvä kuin muut Ahernit tähän asti.


Kirja - auki - nyt. Lomasta - nauti - NYT!