torstai 29. heinäkuuta 2010

Työn täyteistä työttömyyttä

Ei uskois että työttömällä ihmisellä voi olla näin paljon töitä!
Eilen aamupäivän BodyPumpin jälkeen kävin kotona syömässä ja ulkoiluttamassa Tikon, sit lähdin takaisin keskukselle ohjaamaan Expressiä, tuuraamaan MiniSatsin lastenhoitajia ja viettämään illan respassa. Huh!

Vähän jännitti olla MiniSatsissa yhtäkkiä yllättäen ja vielä yksin. Pari itkevää sylivauvaa onneksi haettiin pois juuri ennen kuin mun piti jäädä vuoroon, joten 3h meni suhteellisen mukavasti 3-5 -vuotiaiden kanssa. Yksi reilun vuoden ikäinen poika ikävöi äitiä, mutta rauhoittui heti sylissä.. Lasten kanssa on niin hämmentävää, kun ne voi puhua ihan mitä sattuu, tehdä ihan mitä sattuu ja hypätä syliin kun siltä vaan tuntuu.

Mitä jos aikuisetkin unohtaisivat suojamuurit ympäriltään ja tekisivät asioita jotka tuntuu hyvältä juuri sillä hetkellä. Puskajussit niin tietysti tekevätkin, enkä nyt tarkoita sitä, vaan että "Ohhoh, nyt tekis mieli vähän värittää kuvia" tai "Nyt mulla on paha olla ja tarvin halin!" Samalla tavalla vois sanoa että "Sä haiset pahalle" ja auttaa kanssaihmistä ymmärtämään suihkun ja deodorantin merkitys.
Aikuisilla on tapana vain poistua paikalta kun joku haisee, olla sanomatta jos toisella on pippuria hampaiden välissä tai ripsiväriä poskella, tai vältellä keskustelua ihmisen kanssa jolla on pitkät nenäkarvat joihin katse väkisin kiinnittyy.

Tänään Tiksun kanssa ulkoillessa mietin, miksi on ok, että mies ulkoiluttaa koiraansa ilman paitaa, mutta ei niin soveliasta naisen kulkea kadulla esim bikiniyläosassa. Ehkä se on tasoitusta siitä, että juhlavaatteissa naisilla on kevyempiä vaihtoehtoja, mutta mies polot joutuvat aina pukeutumaan siihen mustaan pukuun.

Tämän illan BodyCombatin jälkeen lähden Tiksun kanssa ajelee kohti Poria. Perillä ollaan suunnilleen puolen yön aikaan, mutta onpahan vähän viileämpää jo. Takaisin kotiin tullaankin vasta tiistaina 16.15 combatiksi.

Lauantaina Harjavallan KarmaRockiin (rok rok!!) kuten jo niin monena vuonna aiemmin. Odotan innolla kaikkien vanhojen tuttujen näkemistä :D En niin innolla ihan kaikkien tuttujen näkemistä..

Jospa tämän neljän päivän aikana kroppakin vähän palautuisi viimeaikaisista rasituksista. Paljon on tullut vedettyä raskaita tunteja, eikä tässä kuumuudessa meinaa palautua millään kun ei saa nukuttua eikä syötyä tai juotua tarpeeksi. Joskus tekis mieli tehdä tikot ja mennä partsille nukkumaan..


Kyllä mä silti treenikamat Poriin mukaan otan jos vaikka tulisi Ritan kanssa mentyä vähän höntsäilee salille ;)

Mukavaa viikonloppua!!

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Hola! Me llamo Johanna

Tällä viikolla oli melko rankka ohjausputki: (su BP, ma lepo) tiistaina BodyCombat, keskiviikkona 2xBodyPump ja express, torstaina BodyCombat. Keskiviikon kaks pumppia oli äkkiseltään aika kova jaloille, eikä illalla meinannut tulla uni kun reidet särki. Koitin kyllä ottaa kevyemmin, mutta eihän ohjaukseen saa mitään tuntumaa jos ei itellä missään tunnu.
Torstain combatissa huomas että takana oli monta rankkaa tuntia eikä kroppa ollut palautunut.

Perjantain otinkin sitten ihan kevyesti lepäillen. Käytiin Saken kanssa katsomassa Inception, joka on Leonardo DiCaprion uusin pläjäys. En ole koskaan ollut Leon fani, mutta pari viimeisintä, Shutter island ja Inception, on saanut mut pyörtämään puheitani.

Lauantain eka respavuoro yksin meni rauhallisesti. Ei hankalia asiakkaita eikä hankalia tilanteita.
Henkilökunnan hippausilta alkoi salin sulkeuduttua, joten iltatilityksiinkin oli apua tarjolla.
Hitusen olis tehnyt mieli jäädä hippaamaan työkavereiden kanssa, mut Tiko oli kotona yksin ja ite olin nälkäinen ja väsynyt, joten sohva kutsui.. Käteen perjantain leffareissulta jääneet karamellit, tyyny pään alle ja Harry Potterin mukana Tylypahkaan :)

Nyt ois vuorossa taas partsilla istuskelua ennen illan BodyPumpia. Nenä kiinni kirjaan:

Kyllä lomailu on mukavaa!!

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Tyypillistä maanantaita

Melkoisen mielenkiintoisesti alkoi tämäkin maanantaiaamu..

Herätessä ajattelin että tänään en tee mitään. En mitään. Ehkä köllötän lukemassa kirjaa, mutta muuten en tee mitään. Nyt on vedetty niin paljon jumppaa, treenattu ja touhattu, ja koko loppuviikko onkin pumppia ja combatia ja menoa ja meininkiä.

Laitoin puuron mikroon ja moccamasterin ruksuttamaan, kun Tiko alkoi vinkua ulos siihen malliin että kakka tulee housuun jos ei heti mennä. Mietin, että avain pitää muistaa ottaa koska puhelin jää lataukseen.. Nappasin avaimen kouraan ja löin oven kiinni. Oven kolahdettua kiinni katsoin hölmistyneenä kämmeneeni - iPod. Ei avaimia, vaan iPod. Shiiiiit!!

Ei aamukahvia, ei hampaiden pesua, ei hiusten kampausta.. onneks sentään bikinien yläosan sujautin yöpaidan alle ennen ulos lähtöä, ja jalassa ihan lailliset shortsit. Tukka pystyssä sitten pysäyttelin vastaantulijoita ja pyysin puhelinta lainaksi, jotta voin soittaa.. ööh.. niin, kenelle?
Äiti on Porissa asuntoautolla, joten niiltä vara-avaimen saamiseen menisi minimissään viisi tuntia.
Herätin siis Saken ja pyysin tulemaan pikaisesti käymään. Onneksi en pyytänyt palauttamaan avainta heti muuttopäivänä ;)

Vinkki: kannattaa painaa muistiin ainakin parin läheisen ihmisen puhelinnumerot!

NYT en tee enää mitään! Asettaudun sohvalle, otan kirjan käteen.. Nyt kelpaa köllötellä. Tyttö ja tytön uusi sohva:


Poika ja pojan uusi kana:

tiistai 13. heinäkuuta 2010

Ylämäki alamäki...

Kyllä sitä sattuu ja tapahtuu ja yhteen viikonloppuun mahtuu iloa ja kyyneleitä, naurua ja vatsanpuruja..

(+) Kaikki alkoi, kun torstaiaamuna join taivaallisen hyvät, upouudella keittimellä keitetyt aamukahvit ja pelailin Bejeweled bliziä. Huomasin menneisyyden haamujen siirtyneen elämässään eteenpäin ja aamu alkoi kaikin puolin lupaavasti.

(-) Sitten sain soiton liiton työttömyyskassan edustajalta: en ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, koska työvoimatoiston lausunnon mukaan olen päätoiminen yrittäjä. Täh?
Päätös on annettu jo 8.6, heidän tietoonsa se tuli 26.6 ja minulle siis 8.7.

Tulojen määrä ei kuulemma ole se ratkaiseva tekijä vaan se, että mahdollisuudet toiminnalle ovat olleet olemassa. Täh?
Jotta yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi, tulisi sen olla toiminnassa työn tai opiskelun ohella 10kk. Koska kouluni sattui kestämään vain 9kk, sen yhden puuttuvan kuukauden vuoksi mut katsotaan päätoimiseksi yrittäjäksi. Just! Riippumatta siis tulojen määrästä, joka on pyöreä nolla, zero euro.

(-) TE-toimistossa täti tiskin takana oli niin töykeä, että sai mut itkemään. Tylyä!
Käski soittaa valtakunnaliseen neuvontapuhelimeen, josta käskettiin soittaa seuraavana aamuna toiseen instanssiin. Sieltä neuvottiin menemään toimistoon selvittämään asia. Huh. Takaisin lähtöruudussa (-).

(-)Toimistossa huonosti suomea puhuva mies totesi moneen kertaan monta ei asiaa - en ymmärtänyt! Hän passitti uudelle virkailijalle, joka vihdoin antoi uudet paperit täytettäväksi ja oli kanssani samaa mieltä siitä, ettei tämä näin voi mennä (+).

(+) Tässä välissä ystäväni Turun suunnalta tuli ilahduttamaan elämääni. Onneksi!


(- /+) Hippailuintoa hillitsi matti kukkarossa.. Sosiaalitoimisto onneksi ilahdutti tiedolla, että liiton päätöstä odotellessani he maksavat tämän kuun vuokrani, mutta perivät kaiken takaisin työttömyyskorvauksistani. Hahaa, siinäpä perivät olemattomasta! Näinkö kunnon kansalaisista tulee sosiaalipummeja?
Onko tämä se tapa, jolla työttömäksi jäävä on velkaantunut ennen hänelle kuuluvien verorahoilla ja kalliilla jäsenmaksuilla maksettavien työttömyyskorvausten saamista?

Päätin unohtaa huolet ja murheet viikonlopun ajaksi.
(+) Voitin huutonetissä huudon sohvasta (huudon, jonka tein kun vielä luulin saavani rahaa..) ja kilistimme siis kuohuvaa uuden sohvani kunniaksi :D

(+) Ikä tuo mukanaan viisautta. Fiksut tytöt ottaa käsilaukkuun fliparit kotimatkaa varten, mutta onneksi ymmärrettiin jo menomatkalla, että korot voi laittaa kannan alle myös vasta yökerhon ovella ja minimoida päkiöillä sipsuttamisen. Toki senkin olisi voinut huomata jo kotona, eikä vasta pihalla..


(+) Iltaa ilostuttivat karaoke, uudet tuttavuudet, vanhan ystävän ihana läsnäolo..
(-) Iltaa hieman pilasivat seuraa kinuavat epätoivoiset miehet snägärijonossa, snägäriltä saatu ruokamyrkytys, yletön väsymys, kuumuus ja nihkeys..

Jorailusta, valvomisesta ja siitä ruokamyskytyksestä huolimatta olin 12.00 pirtsakkana vetämässä jumppaa :D
Jumppailun jälkeen oli ihanaa rentoutua mökillä. Kesässä parasta on se kun voi vaan olla.



Kotimatkalla Tiko nautti viileästä tuulesta ja vauhdin hurmasta


Päivä kerrallaan ja liikoja murehtimatta. Asioilla on tapana järjestyä.
Tänään kävin Kuusijärvellä paistattelmassa päivää ja polskimassa - ihan yksin! Ja olin itsestäni niin tosi ylpeä. Hyvä itsenäinen minä!

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Haaveista totta - pikkuhiljaa

En malttaisi odottaa aamua. Täytyy mennä pian nukkumaan, jotta aamu tulee nopeasti. Aamulla saan keittää hyvät sumpit!

Ystäväni Visa (Op Visa, tunnetko? Hän on monien paras kaveri anteliaisuutensa vuoksi. Läheistä sukua Nordea Visalle) osti tytsylle uuden keittimen kun mökiltä tuodun varakeittimen kahvit maistui mökiltä. Ehkä se oli psyykkistä, mutta silti niin totta joka aamu.


Nyt siis toteutin taas yhden pitkäaikaisista haaveistani ja ostin Moccamasterin. Monia hyviä ominaisuuksia, mm. valkoinen väri ja elegantti olemus ;) Moccis saattaa olla yliarvostettu, mutta kun tahtoo niin tahtoo!

Jo muutaman päivän olen miettinyt blogin päivittämistä, mutta päässä kaaostaa edelleen niin paljon, etten tiedä mistä aloittaa.. Elämä jatkuu kuitenkin aika normaalina. Niin normaalina, ettei mun elämä ole pitkään aikaan ollut näin normaalia.

Eilinen BodyCombat meni extrahiessä kun minkään salin ilmastointi ei voi riittää näillä helteillä, ukkosta enteilevässä matalapaineessa, kolmenkymmenen ihmisen hikistä puuskutusta.

Melko nihkeä oli myös tämän aamupäivän BodyPump. Heti alkulämmittelyn jälkeen ensimmäiset kyseli onko ilmastointi päällä. Oli.

Pumpin jälkeen jäin treenailemaan niitä kahta Satsin omaa lisenssituntia, jotka pitäisi pian kuvata ja lähettää arvioitavaksi. Olisin halunnut vähän treenata painoillakin, mutta aamupuuron ja omenan voimalla ei montaa tuntia jaksa. Tai ainakaan treenistä ei enää ole paljon hyötyä.

Huomenna saan seurakseni ystävän, jonka kanssa on joskus ollut tosi hauskaa. Sitten tuli parisuhteet, paikkakunnan vaihdokset, lapset.. Ei olla kunnolla nähty pitkään aikaan, mutta nyt on kaksi päivää aikaa vaihtaa kuulumisia :)
Ehkä perjantaina hipataan jos tanssijalkaa alkaa vipattaa, mutta pääasiassa kai nautiskellaan elämästä.