Herätessä ajattelin että tänään en tee mitään. En mitään. Ehkä köllötän lukemassa kirjaa, mutta muuten en tee mitään. Nyt on vedetty niin paljon jumppaa, treenattu ja touhattu, ja koko loppuviikko onkin pumppia ja combatia ja menoa ja meininkiä.
Laitoin puuron mikroon ja moccamasterin ruksuttamaan, kun Tiko alkoi vinkua ulos siihen malliin että kakka tulee housuun jos ei heti mennä. Mietin, että avain pitää muistaa ottaa koska puhelin jää lataukseen.. Nappasin avaimen kouraan ja löin oven kiinni. Oven kolahdettua kiinni katsoin hölmistyneenä kämmeneeni - iPod. Ei avaimia, vaan iPod. Shiiiiit!!
Ei aamukahvia, ei hampaiden pesua, ei hiusten kampausta.. onneks sentään bikinien yläosan sujautin yöpaidan alle ennen ulos lähtöä, ja jalassa ihan lailliset shortsit. Tukka pystyssä sitten pysäyttelin vastaantulijoita ja pyysin puhelinta lainaksi, jotta voin soittaa.. ööh.. niin, kenelle?
Äiti on Porissa asuntoautolla, joten niiltä vara-avaimen saamiseen menisi minimissään viisi tuntia.
Herätin siis Saken ja pyysin tulemaan pikaisesti käymään. Onneksi en pyytänyt palauttamaan avainta heti muuttopäivänä ;)
Vinkki: kannattaa painaa muistiin ainakin parin läheisen ihmisen puhelinnumerot!
NYT en tee enää mitään! Asettaudun sohvalle, otan kirjan käteen.. Nyt kelpaa köllötellä. Tyttö ja tytön uusi sohva:
Poika ja pojan uusi kana:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti