keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Perusfiiliksiä

Ootko joskus keikalla tai muuten vaan ilojuomaa juodessa intoutunut moshaamaan? Tiedät kuinka kipeeksi pää tulee? Uudella pitkällä tukalla on sama vaikutus kun sitä heiluttelee uutuudenviehätyksessä. Auts.

Nyt oon tehnyt paljon lettejä. Niitä ei tule niin paljon heiluteltua ;)


Kisat alkaa lähestyä. Fiilikset vaihtelee tuttuun tapaan hyvän ja huonon välillä ja niiden yli - ja ali.

Jostain syystä tuntuu, kuin kesä ja sen mukana dieetti ei olisi edes käynnistynyt. Paino ei tipu. Kroppa kiristyy hitaasti (mutta varmasti - haluaisin sanoa, mutta en sano) ja vaikka vapaaohjelma sujuu päivä päivältä paremmin, ei sekään tunnu vielä valmiilta.

Puvuista ei ole vielä tietoakaan. Bikinit seilaa kai jossain Atlantilla, ja vaparipuvun kankaat nököttää toista kuukautta ompelukoneen vieressä.

Jotain kuitenkin on tapahtunut. Alitajunnan tasolla.
Mun unet on aina olleet arkipäiväisiä, päivän tapahtumien sulattelua ja enimmäkseen painajaisia. Unissa en onnistu, en pysty, unohdan, eksyn tai muuten vaan kämmään. Ne on niitä arkipäivän asioita joita pelkään tapahtuvan.

Viime viikolla näin ensimmäistä kertaa unta, että osasin käsitellä asiaa, joka normaalisti aiheuttaisi paniikkia. Se oli outoa.

Toissayönä näin unta, että onnistuin asiassa, joka on kähjännyt monta vuotta. Se tuntui hyvältä.

Lomaa on takana muutama päivä, ja ensimmäistä kertaa pitkään pitkään aikaan nukuin koko yön. En käynyt vessassa enkä herännyt sydämentykytyksiin. Aamulla toki ajattelin työjuttuja heti ensimmäisenä, mutta ei siitä sen enempää.

Olen treenannut kropan lisäksi tällä kaudella paljon myös päätä. Pääjumppa, ajatustyö, tuottaa hiljalleen tuloksia ja alitajuntani alkaa hellittää peloista.

Pilvipoutaista taivasta katsellessa mietin tänään mitä fitness on antanut minulle. Mikä saa uhraamaan lyhyen kesän yksinäiseen puurtamiseen herkuttelun ja kevereiden kanssa hengailun sijaan.

Mitä minulla oli ennen fitnesstä.
- vietin monta vuotta haaveillen fitnesskisoista
- ostin monia monia kenkiä, joilla voin kuvitella käveleväni kuin fitnesskisoissa
- ostin monia bikineitä, joissa voisin kuvitella olevani fitnesskilpailija
- söin ja treenasin kuin kuvittelin fitnesskilpailijan tekevän. En osannut silloinkaan siis relata ;)

Totuus on, etten edes muista mitä ajattelin, ennen kuin ajattelin fitnesstä.
Kun aerobic-kisat ja fitnesskisat järjestettiin Messukeskuksessa, kävin omien aerobic-kisojen välissä katsomassa fitnessnaisia lavalla. Tiesin nimeltä kaikki fitnesskilpailijat, sijoitukset ja kilpailukokemukset.

Olen nousemassa SM-lavalle kolmatta kertaa, enkä tunne itseäni yhtä upeaksi ja hohdokkaaksi kuin kuvittelin tuntevani. Arvostin niin kovin niitä lihaksikkaita, upeita naisia, jotka loistivat lavalla. Miten itseään ja omaa työtään voisi arvostaa niin paljon kuin arvostaa muita ja muiden suurta panosta? Miten itseään voisi pitää yhtä upeana kuin niitä omasta mielestään upeimpia, vaikka samassa rivissä seisoisi?

Lisää pääjumppaa ja lasikengät jalkaan, ehkä se hohdokkuus sieltä löytyy :D


perjantai 20. heinäkuuta 2012

Kisalookin teossa

Tänään oli Helmi päivä. Paitsi että oli loman eka päivä, aamu alkoi hyvän tuntuisella lenkillä ja jatkui Helmissä, jossa Milla teki musta nätin :)

Oon kuullut sanonnan "hiukset on naisen kruunu", mutta en ole ihan täysin sitä koskaan allekirjoittanut. Mulle hiukset on aina ollut uusiutuva luonnonvara, millä on kiva leikkiä. Mun kärsivällisyys on pari kertaa riittänyt kasvatukseen, mutta nopsasti on malli vaihtunut johonkin vahalla pörrötetävään helppoon lyhyeen rokkitukkaan jonka väriä voi vaihdella vaikka viikottain. Kyllästyn helposti.

Laihdutus ja hiusten kasvatus on pitkäkestoisimpia projekteja naisen elämässä. Toivottavasti tää dieetti alkaa lomalla purra yhtä nopeasti kuin hiukset kasvaa ;)

Lähtötilanne oli tämä:

Juurivärin jälkeen hiukset vaan alkoi pidentyä!

Teippipidennys laitetaan ihan juureen

30cm raidoitettu pidennys

ja tasavärinen pidennys
 Jo leikkaamattomana näytti mun mielestä aika mageelta


Tasavärisestä ja raidoitetusta tulee aika luonnollisen näköinen, ja omaan tukkaan sulautuva, vaikka omassa ei pituutta paljon ollutkaan


Viimeistelty lopputulos oli mielestäni luonnollisempi kuin olisin ikinä voinut kuvitella.


Nyt tästä peilailusta ja pään heittelystä ei tuu loppua! Oon tehnyt ponnareita ja lettejä ja harjannut ja peilannut ja harjannut vähän lisää... ja muistinko sanoa että peilannut? ;)

Tänään ei saanut pestä hiuksia kun liima vielä tekeytyy, joten treenitkin oli tehtävä kunnon palautuksilla, ettei vaan tuu hiki! Haha. En kuitenkaan sortunut lukemaan lehtiä vaan tein ihan kunnon haukkaritreenin. Pitkät hiukset on yllättävän kuumat.

Parin pesun jälkeen uudet hiukset kuulemma sulautuu vielä paremmin omiin, kun "säilöntäaineet" lähtee. Ja huoltoahan nämä vaatii parin kuukauden välein. Nyt pitää sit opetella olemaan pitkätukkainen. En malta odottaa että pääsen testailemaan miten tää vaparissa toimii.

Ja sitten se pikkuinen Helmi.
Kaikkihan tietää miten raskas työpäivä on, jos edellinen ilta on mennyt kavereiden kanssa pitkäksi. Niin se oli Helmilläkin. Tytsy jaksoi vähän aikaa olla sylissä ja sit piti ottaa vähän lepoo pöydän alla. Tätä tää kesä on.




keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Only in Pori

Viikonloppu oli ja meni, yhtä raskaana kuin porilaiset viikonloput aina. Omassa sängyssä on ihan paras nukkua, eikä missään muualla uni ole niin rentouttavaa. Ei edes veljen uudessa talossa, missä meillä oli kuitenkin ihan oma huone :)

Olen ennenkin kertonut, että suku on pahin (tarkalleen 6.8.2010). Se on sitä vieläkin. Vaatii taas muutaman päivän psyykkausta ja keräilyä, jotta saa kiinni uskosta omaan tekemiseen. Mutta kyllä se sieltä taas lopulta tulee :)

- ot ny vähä sämpylää tai pullaa.
- mä otan nyt vaan tän kahvin
- pyh, lopettaisit sääki se kisaamise.

Ja taas oli sitä puhetta niistä lapsista. Oon kuulemma (edelleen) sen ikäinen että pitäis niitä jo tehdä.

Sunnuntaina ajattelin 3h kotimatkan jälkeen vähän jaloitella ja käydä pikku lenkillä, mutta kun pääsin kilometrin verran kotoa, alkoi sade. Odottelin parin kuusen katveessa josko se sade vähäksi aikaa taukoaisi, mutta ei. Siinä sitten kuusen alla oli hyvä tehdä loikkatreeni ;D Hikisenä ja kuumissaan olikin ihan kiva juosta entisestään yltyneessä sateessa kotiin. Oli hyvä fiilis, oikeesti!

Maanantaina iski ensimmäistä kertaa tällä dieetillä makeanhimo. Tai oikeammin ihanminkävaansyömishimo. Ehkä se oli sitä, kun viikonloppuna oli sitä ja tätä herkkua tarjolla, enemmän ärsykkeitä kuin arkena.
Kokeilin Jutan ohjetta "Proteiini-rahka rullaksi".

Siskokset Jutta ja Minna on molemmat kovia paitsi bodailemaan, myös kokkailemaan ja kokeilemaan missä eri muodoissa dieettiruuat voi syödä. Kannattaa seurailla tyttöjen blogeja, jos ruokajutut kiinnostaa.

Mun rulla vähän lässähti, mutta ajoi asiansa. Sakke ei tykännyt. Kertoo siis siitä, että tämä on ehdottomasti dieettiherkku, kun makunystyrät on herkimmillään ja kyllästetty kanalla ja rahkalla.


Lepo teki tehtävänsä ja tiistaina selkätreeni työpäivän jälkeen kulki kuin rasvattu. Yks mies ähisi T-kulmasoudussa muutaman sarjan, ja kun se lopetti, pyysin jättämään painot ja LISÄSIN vähän. Haha!
Muutenkin sain laittaa hyvin painoja.

Tänään rinta ja olkapää ennen töitä. Ennen töitä tehdessä usein käy niin, että joutuu valitsemaan joko lyhyemmät palautukset tai vähemmän sarjoja. Se on kamala valinta! Yleensä tingin palautuksista ja väsytän lihakset loppuun. Täytyy vaan huolehtia siitä, että seuraava kyseiselle lihasryhmälle tehtävä treeni on sitten kova ja siinä on täys focus.

Focuksesta tuli mieleen... näkeekö kukaan muu tässä kuvassa mitään outoa?

Only in Pori?
Jos en olisi ollut kääntymässä vasuriin, olisin saattanut ihmetellä mihin kaistalle tässä ohjataan.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Viikonloppua!

Vapari on valmis. Viimeiset (isot) muutokset on tehty ja pilkut viilattu. Else on hyvä viilaamaan pilkkua ja löytämään ne pienet pään virheasennot ja kahden nikaman jäykkyydet, mitkä saa liikkeen näyttämään jännittyneeltä ja pieneltä.

"Rennommin, rennommin!" oli päivän hokema ;)

Nyt vaan tahkotaan liikkeet selkärankaan, jotta lavalla voi sitten keskittyä olennaiseen - nauttimiseen :)


Tänään ajelin aamutuimaan Keravalle. Tehtiin Maijan kanssa lomanaloitustreeni Power Centerillä. Lihaksiin vähän aktiviteettia, aineenvaihdunta käyntiin, hiki pintaan. That's it. Lopuksi Maija koitti rentouttaa mun maanantaina revähtänyttä nivusta (Kyllä, taas loukkasin. Tästä se taas lähtee se totuttu kisoihin valmistautuminen puolirampana) ja vähän ehkä onnistuikin. Kotimatkalla pystyi jo nostamaan jalan kaasulta jarrulle ;)

Nyt lähtee Micra kohti Poria. Onneks on kolme tuntia suoraa tietä niin saa nivunen lepoa ;)
Kirpparille lähtee erä 2. Pari kassia kenkiä ja pari säkkiä vaatteita. Ei ihme että vaatekaappi on ollut vaikee pitää järjestyksessä.


Kirpputori Näppärästä löytyy nyt sit kohta ihan kivoja BetterBodiesin, Addun ja Niken treeni- ja vapaa-ajan vaatetta kaiken sekalaisen lisäksi. Ei muuta ku penkomaan!

Mahtavaa viikonloppua!

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Loikkatreenit


Erilaiset loikat on kuuluneet treeniohjelmistooni säännöllisen epäsäännöllisesti jo vuosia. Kilpa-aerobic -aikoina tehtiin loikkia yhteisesti, eikä aina niin kovin fiksusti. Myöhemmin olen opetellut oikeita tekniikoita ja selvittänyt itselleni miksi mitäkin loikkaa kannattaa tehdä, ja mikä on se loikkimisen tarkoitus. Nyt saan loikista enemmän irti, mutta vielä enemmän näköjään saa kun niitä nyt tekee porukalla.

Muun muassa Fitness Universe ja Fitness America kilpailuissa loistanut Else Lautala veti loikkatreenit Eiranrannassa viime lauantaina. Vaikka tilaisuus oli varsin epävirallinen ja kaikille halukkaille avoin, osallistujalista oli erittäin fitnesspainotteinen ;)

Suomessa kisaavaa porukkaa edusti minun lisäksi syksyllä fitnessmalli-titteistä kilpaileva Kirsi Helle, ja Amerikanmaata sulostuttavasta sakista mukana olivat Elsen lisäksi Satu Ilola ja Netta Suikkanen.

Ei ollut ihme että ohikulkijoiden päät kääntyili, ja pari lenkkeilijää taisi ihan vaan silmänilon vuoksi juoksennella rantaa edestakaisin ;)

Perus loikkatreeni. Lämmittelyn jälkeen tasajalkaponnistuksia ylös ja eteen, samoin yhden jalan ponnistuksia.
Tasaponnistus ylös
Vuoroloikka eteen
Tasaloikka eteen
Kirput ylös (yhden jalan ponnistus askelkyykkyasennosta)
Naksautukset (sumokyykystä jalat yhteen) ylös
Yhden jalan ponnistus askeleesta
Loppuun spurtit.

Tuttuja loikkia kaikki, mutta kun se Else siinä vieressä pomppii höyhenen kevyesti ja huutaa samalla "ylemmäs, kovempaa!" sitä kummasti tulee sentti tai kaksi lisää ilmaa tossujen alle. Raskasta oli, mutta kivaa.
En edes muista koska viimeksi olen spurtannut muuten kuin bussin perään. En ees kaatunut.

Tulipa huomattua sekin, että suomalainen ja erityisesti satakuntalainen nöyryys vetää jalkoja maanpinnalle, ja kun sitä vastaan taistelee, maan vetovoima tarttuu päähän kahta kovemmin. Olen aina tehnyt loikat maahan tuijotellen, eikä siis ole ihme ettei hyppy nouse.

Kun asiasta huomautellaan tarpeeksi usein, sen muistaa. Ja muistaa muutaman päivän treenin jälkeenkin - hartiat ei ole olleet näin kipeät minkään olka-, hartia-, selkä- eikä rintatreenin jälkeen! Ja me kuitenkin loikittiin jaloilla ;)

Lopuksi vatsa- ja selkälihaksia ennen venyttelyitä. Kumpiakin 5 eri liikettä x 20 toistoa. Tahti nopea.
Niihin omiin tuttuihin treeneihin tuppaa jämähtämään, ja jo pelkkä tempon muutos tekee ihmeitä tuntumalle. Auts!

Siksikin on kiva treenailla kimpassa kaverin tai kollegan kanssa, ihan niitä tuttujakin liikkeitä. Aina oppii jotain uutta. Liikunta on niin mahtavaa :)

Ihanat naiset rannalla - Kuva Elsen Facebook-sivulta

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Kauneusjuttuja

Taas oli aika käydä sokeroinnissa (ekan kerran raportti tästä: Sokeroinnissa, ja mut yllätti tieto siitä, kuinka yleistä ja suosittua tuo brassisokerointi jo on.

Marin osaavissa käsissä on ilo olla (niin ilo kuin siinä operaatiossa voi olla), mutta että tämän kesän ajat on jo lähes kaikki täynnä, se on kummallista. Siihenhän menee vaan se 30minuuttia.

Tiedän että väkisinkin herää kysymys, mitä kaikkea nainen on kauneutensa eteen valmis tekemään, mutta hei, ei vain naiset - mun jälkeen samaan operaatioon tuli mies :) Voihan sillä sokerilla poistaa myös rintakarvat niin näyttää rasvatut rintalihakset rantsussa paremmalta ;)

Studio Helmin kesätarjouksessa toi brassi on nyt vaan 55€ (norm. 80€), joten jos se kiinnostaa, nyt on oikea aika ottaa luuri käteen ja varata se oma tutustumiskäynti niin kauan kuin Marille aikoja vielä löytyy. Ja Maria uskallan suositella vaikka häveliäisyys-syistä jännittäisi, sillä minä, siveyden sipuli ja ujouden huipentumakaan en Marin käsittelyssä joudu häpeilemään, kun hän jotenkin tekee siitä tilanteesta niin rennon ja "tavallisen".


Ja nettisivun etusivulla on kaikkia muitakin ihania kesätarjouksia (www.studiohelmi.fi), joista kestolakkaus ois kesäksi kyllä tosi oivallinen. Kesällä on kiva laittaa kynsiin kirkkaita värejä, mutta se lakan kuluminen kynsien kärjistä risoo eikä aina jaksaisi olla korjailemassa.

Kulmien ja ripsien värjäyksen hoidan itse (kiitos muuten lähes turhaksi jääneen kosmetologi-koulutuksen ;) ), mutta jos et vielä ole kokeillut, se on ihan ehdoton kesäjuttu. Ellet siis vielä ole ottanut ripsipidennyksiä. (Ja päänsä puskaan pistäneille tiedoksi: irtoripset on so last season. Ripsipidennykset on jo ihan arkipäivää kaikissa yhteiskuntaluokissa glamourmalleista siwan kassoihin ja uranaisiin.)

Kasvojen alueella käytetään juuri siihen tarkoitukseen sopivia kestovärejä, hellempiä kuin hiuksiin. Kestoväreillä katseeseen saa syvyyttä ja kasvoille ryhtiä ilman meikkiä. Kevyesti päivettynyt iho ja kestovärit, muuta ei lomaehostukseen tarvita :)


Intialaisesta päähieronnasta mulla ei olekaan kokemusta. Sitä ehkä täytyy kans kokeilla vielä tämän kuun aikana. Se kuulemma rentouttaa koko kehon ja mielen, auttaa stressiin, univaikeuksiin ja keskittymisongelmiin. Se voisi varsinkin ennen kisoja, dieetin loppuvaiheissa tehdä hyvää.

Napalävistyskin lähtis nyt halvalla Millan laittamana. 35€.
Haha, mä sain napalävistyksen 15 vuotta sitten vielä halvemmalla - laitoin itse! 15-vuotias voi olla hullu kun se jotain haluaa. Kuulin kun poika, josta tykkäsin, sanoi naparenkaan olevan seksikäs, joten minähän lävistin. Hakaneulalla. Ei fiksua! Se oli muuten sitä aikaa kun naikkareiden naparengas oli hitti.




torstai 5. heinäkuuta 2012

Lisää ravinteita

Wrangen myymälä siirtyi kokonaisuudessaan varaston yhteyteen Vantaan Piispankylään. Sehän passaa mulle hyvin ettei tarvitse enää ajella keskustan ruuhkissa, mutta meneillään olevat tietyöt ei tee helpoksi tuotakaan reittiä.
Sain kuitenkin kaiken mitä tarvitsen, ja taas on kuukaudeksi rasvan tirinä taattu :-)


keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Mun pomo

Harvemmin tulee saatua lomallejäämislahjoja pomolta. Varsinkin jos pomo on jäämässä lomalle, en minä.

Me saatiin viikkopalaverin päätteeksi jokainen oma pikku paketti, jonka sisältö oli jokaiselle omanlainen, oikeasti henkilökohtainen :)


Mulla on ollut elämäni aikana monia pomoja, määrittelemätön määrä huonoja, ja kolme hyvää. Sari on yksi näistä kolmesta parhaasta pomosta joita ihminen voi itselleen toivoa.

Hänelle voi aina puhua, jos jokin asia painaa mieltä.
Hän osaa olla empaattinen ja sympaattinen, menettämättä silti jämäkkää otetta.
Häneen voi luottaa. Hän kantaa vastuun. Hän pitää työntekijöistään huolta.

Hyvä työilmapiiri ja hyvä pomo tekee työssäkäymisestä mahtavuutta <3