Viime viikon uusi juttu oli uiminen. Oon pitkään haaveillut, että ihan oikeesti opettelisin uimaan jotain muuta kuin sitä mummorintaa.
Nyt on siihenkin loistava tilaisuus kun Santiksessa on oma uimahalli ja työparina uimaopettaja :)
Maanantaiaamuna laitoin lainalasit silmille ja pulahdin altaaseen. Siitä se sitten lähti. Ensin piti opetella pitämään silmät auki veden alla ;) Heh. Lasit oli hyvät ja ne suorastaan imaisi itsensä kiinni niin, ettei yhtään tarvinnut pelätä että ne vuotaa, silti meinas väkisin mennä silmät kiinni sukeltaessa.
Sitten opeteltiin hengitystä. Veden alla nenän kautta ulos, snadisti pää pinnan yläpuolelle ja suun kautta happea. Jep, suun kautta hengittäessä ei vedä vettä ihan niin helposti henkeen kuin nenän kautta. Enpä ollut tullut ajatelleeksi... tunsin itseni vähän tyhmäksi. Ja mua ärsyttää sana "snadisti" ja silti se on pesiytynyt myös omaan puheeseeni. Lyökää mua siinä vaiheessa kun korvaan sen "skidisti":llä!
Kädet ja jalat toimi ihan hyvin oikeassa rytmissä, joten ei tarvittu kuin pientä liikeradan säätöä nyt kun käsien pitää eteenpäinkauhomisen lisäksi auttaa nousemaan pinnan yläpuolelle.
Työparini huusi aika monta kertaa "rennosti, ei oo mikään kiire!"
Oon vissiin katsonut liikaa kilpauimareita kun tahti oli jotakuinkin sama kuin Olympia-altaassa. Siinä ei kuulkaa hengitys pysyny mukana, eikä olkanivelet kuopissaan ;D
Seuraavana päivänä homma alkoi sujua paremmin, kun maltoin rauhoittua... Potku, liuku, kädet, happea.
Innokas opettajani halusi heti opettaa myös vapaauinnin tekniikkaa, jotta pääsen sitten sitäkin harjoitelemaan itsekseni. Melkosta pärskimistähän se oli - vettä lensi ja halli kaikui. Vetelin vettä sekä henki- että ruokatorveen ja jossain vaiheessa korvakin imaisi muutaman tipan. Kun sain vatsan alle vesijuoksuvyön kannattelemaan mua pinnalla, ja pystyin keskittymään vaan käsien liikkeeseen ja hengitykseen, alkoi olla edes vähän toivoa.
Loppuviikon ajan aloitinkin jokaisen työpäivän altaan kautta. Loppuviikosta löytyi rintauintiin hyvä flow ja vapariakin pystyin vetämään melkein koko altaanmitan oikealla rytmillä. Harmittelin että joudun viikonlopun pysymään kuivalla maalla, mutta uintiin tottumattomat lonkankoukistajat kyllä kaipaskin jo lepoa.
Perjantaina töiden jälkeen kävin Helsinki Workoutiss vähän joogailemassa ja jatkokouluttautumassa uusimpaan BodyBalanceen. Lauantaiaamuna oli tarkoitus olla heti ysin pintaan takaisin Kaapelitehtaalla jumppailemassa, mutta rankka viikko vaati veronsa ja jumitin kotona vielä kymmeneltä. Raahauduin paikalle siinä toivossa, että kun saa lihakset lämpösiksi ja veren kiertämään niin löytyy sitä jumppaenergiaa, mutta haaveeksi jäi. Olo oli nuutunut ja voimaton. Liika taitaa olla liikaa kivoissakin jutuissa.
Sunnuntaina tähtäimessä oli olla Lahden Fitness Expossa 9.00 fiilistelemässä fitnessmimmien vapareita, mutta heräsin 11.30. Onneks ei ollut lippua hankittuna etukäteen ;)
Koko sunnuntai meni enemmän tai vähemmän sumussa. Sen verran poistuin kotoa että käytiin jätsillä ja kahvilla ja nautiskeltiin "tavallisesta elämästä", elämästä ilman dieettejä ja treeniaikatauluja. Mun kisoista on 2kk aikaa, ja vieläkin on vaikea hellittää, vaikea suhtautua rennosti ja "tavallisesti" tähän normaaliin arkeen. Mutta eiköhän se siitä taas suttaannu jossain vaiheessa.
Maanantaina olin taas altaassa ennen töitä. Vesi näytti vähän oudolta. Samealta. Tarkemmin kun katseli niin, no, ei halunnut katsella. Saippua ja shampoopesun jälkeenkin olo oli loppupäivän vähän ällö. Allas oli käyttökelvoton pari päivää putsauksen vuoksi, ja sen jälkeen olenkin ollut niin kiinni muissa hommissa etten oo ehtinyt uimaan. Mutta toivottavasti taas ens viikolla ehtii :)
OSTOSLISTA:
- uimalasit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti