Tällä viikolla ajelin pariinkin kertaan ihan tossa keskustassa. Tai jos tarkkoja ollaan niin joka kerta kun auton tosta paikaltaan käynnistän, ajan sillä keskustassa, mutta nyt siis ihan tossa Manskulla ja Rautatientorin edessä ajellessa totesin, että ei tää niin paha oo.
 |
| Tämä ei ole kuva tosta miehestä, vaan kuva keskustasta! |
 |
| Ja toinen lokaatio ihan ytimessä! :D |
Keskiviikkona saatiin meille yövieras. Hän on Vishy.
Me ollaan aika paljon samanlaisii ja siks me tykätään toisistamme. Me tykätään meidän lihaksista - ne tekee meist vahvoi ja jäntevii. Meil on molemmil vähä hengitysvaikeuksii, ja joskus meinaa olla nenä niin tukossa ettei oikeen pysty hengittää. Me ollaan aika reippaita, mut pelästytään aika helposti, ja sit mennään iha lukkoon. Vishy on meist se kumpi saa suunsa auki ja pitää aina puolensa. Me kyl tykätään nukkuu, mut heräillään aika helposti. Ja sohva on meist ihan paras paikka.
Me ollaan vähä nirsoi syömään, eikä meidän mahat oikein kestä kaikkee... Me osataan näyttää kilteiltä ja sulosilta et me saadaan rapsutuksii :)
Perjantaina olikin vapaapäivä. "Vapaapäivä". Kolme asiakastapaamista, joita en ollut saanut mahdutettua mihinkään muualle kalenteriin. Haluisin pitää vapaapäivät vapaapäivinä, mut ku, mutku...
Lauantaina oli Olli Sovijärven, Jaakko Savolahden ja Sami Sundvikin vetämä ravintoseminaari klo 10-18. Nopein 8h pitkään aikaan! Sori pojat huonoista kuvista.
 |
| Sami ja Jaska lähestyi ruokavaliojuttuja samalla asialla vähän eri näkövinkkeleistä |
 |
| Ollin pätkät oli jotenkin tosi "epälääkärimäisesti" päivän hauskimmat |
Olli kuitenkin sanoi jotain niinkin yksinkertaista, kuin "pelasta ensin itsesi, jotta voit auttaa muita." Hän kertoi (vapaasti referoituna) tehneensä pitkiä päiviä ja uhranneensa omaa vapaa-aikaa, lepoaikaa, auttaakseen muita, ja voineensa itse todella huonosti. Nyt hän ei ota uusia potilaita, vaikka tulijoita olisi, koska vahingosta viisastuneena pitää kiinni siitä omasta vapaa-ajastaan. Se munkin vaan pitää nyt oppia. Olen tehokkaampi, jos välillä otan ihan rennosti.
8h seminaarin jälkeen olikin jo kiire töihin. Se siitä relaamisesta siis. Söin seisaaltaan samalla ku vaihdoin vaatteita - just päin vastoin kuin just oli opetettu!
Ja kiirehän mulla oli PV:lle tyypilliseen tapaan ihan vaan odottamaan! :D
 |
| Marke töissä ;) |
Sit kun ne työt alko niin niitä saikin puristaa melkosella sykkeellä yömyöhälle. Työn täyteisen yön ja vähien unien jäljiltä sunnuntaina olikin ihan krapulainen olo. Ilma oli mahtava ja mieli halajas jotian kivaa ja leppoista tekemistä, joten lähdettiin Saken kanssa sightseeing-risteilylle
 |
| Onneks tuli taki mukaan ku merellä oli kyyyylmä |
 |
| Hienoja oli maisemat... |
 |
| Mielenkiintoisia oli historialliset tarinat... |
 |
| ja kaikkineen oli kiva päästä opastetulle kierrokselle pääkaupungissa |
Pohdittiin sitä, kuinka paljon helpompaa Suomen historian sisäistäminen on helsinkiläisille nuorille kuin meille länsirannikon kasvateille, joille Helsinki on yhtä kaukainen kuin mikä tahansa ulkomaan kaupunki. Euroopan kaupunki ainakin.
Kun ne tapahtumat pystyi kuvittelemaan oikeisiin paikkoihin, koko tarina sai ihan uuden merkityksen. Peruskouluille pitäisi asettaa pakolliseksi käynti Suomenlinnassa ja kiertomatka saaristossa - sekä Turussa että Helsingissä. Se että jossain perähikiän pulpetissa pänttäät kuka tuli minne ja räjäytti missä ja koska, on ihan eri asia kuin nähdä ne paikat, nähdä ne rauniot ja rakennukset ja kuvitella ne tapahtumat oikeaan ympäristöönsä.
Tänään oli vapaapäivä, ja tarkoitukseni oli tietysti vetää kunnon treeni heti aamupäivällä (yhden asiakastapaamisen jälkeen) mutta olo oli niin nuutunut ja apaattinen viikonlopun jäljiltä, että tein 30min pk-pyöräilyn, kävin infrapunasaunassa ja lähdin kotiin päikkäreille. Loppupäivä onkin mennyt American Horror Storyn parissa ja syödessä. Jos ei tällä palaudu niin ei sitten millään ;)
Huomenna palataan arkeen uudella energialla!
1 kommentti:
Puhut asiaa tuon koulujen historian opetuksen kanssa. Ihan eri asia nähdä paikat kuin pelkästään lukea niistä. Ja sitä paitsi myös Monopoli saa ihan erilaisen katsantokannan, kun huomaa, että ne kadut on ihan oikeesti olemassa.
Lähetä kommentti