Mitä jos syötäis tarpeeksi?

PT-koulutuksen 4.lähijaksolla ollaan opiskeltu ravitsemusta. Ollaan käyty läpi suomalaisia ravitsemussuosituksia ja kertailtu ravitsemuksen merkitystä. Juuri mitään uutta tietoa viikonloppu ei ole tarjonnut, ja oikeastaan hommassa kuultaa rahastuksen maku, mutta kertaushan on opintojen äiti.

Eilinen luentopäivä tuntui loppua kohden niin raskaalta, että tänään suurin osa ryhmästä taisi viettää  ruokatuntinsa kuntosalin puolella, toiset stepperillä ja toiset raudan kimpussa.

Itse tein napakan treenin hauiksille ja olkapäille:
Hauiskääntö vinopenkillä istuen 4 x 12
Vipunostot sivulle 3 x 8 - 12 (12 x 6kg, 10 x 7kg, 8 x 8kg)
Hauiskääntö taljassa 3 x 12
Vipunostot sivulle taljassa 3 x 12

Niiiin raskas tää 2,5kg!!!

Perjantain ja lauantain aikana on useaan otteeseen puhuttu siitä, millaisia vaikutuksia ravitsemuksella on mielialaan ja vireystasoon. Teoriassa tiedän nämä asiat vallan hyvin, mutta miksi niitä on niin vaikea toteuttaa itse? Se, että olen jatkuvasti väsynyt ja apaattinen, mitä luultavimmin johtuu vain liian vähäisestä ravinnosta. Miksi riittävä ravinnon saanti on niin vaikeaa?

Kun syö puhtaasti ja "terveellisesti", päivittäinen kalorimäärä on huomatavasti hankalampi haalia kokoon kuin hieman löysemmällä ruokavaliolla. Mutta miksi en löysäisi? Dieetillekin olisi helpompi lähteä, jos samat ruoka-aineet ei tursuisi korvista jo heti alussa. Jospa kanan ja riisin sijasta syötäiskin enemmän lasagnea, nakkikastiketta, erilaisia leipiä.. Jospa kokeilisin nyt niitä reseptejä joita leikkaan talteen odottamaan sitä hetkeä kun taas teen jotain uutta. Olisko nyt se hetki?

Harjoitusasiakkaidemme ruokapäiväkirja-analyysejä läpikäydessämme porukka kauhisteli erään mallin töitä tekevän nuoren naisen alhaista rasvaprosenttia, joka kehonkoostumusmittauksen mukaan oli 20. Häntä kehotettiin syömään enemmän säilyttääkseen paremman vireystason.

Mun rasva% oli syksyn mittauksessa 16.

Ja yritän kasvattaa lihasmassaa.

Miksi normaaliin rasvaprosenttiin pääseminen on niin vaikeaa? Henkisesti!
En vaan pysty sallimaan lihaserottuvuuden katoamista, vaikka terveysvaikutukset olisikin huomattavia.
Vaikka mieliala paranisi. Vaikka elämänlaatu paranisi ja olo olisi iloisempi ja energisempi. Vaikka treenitehot lisäntyisi.

Ahdistus lisääntyvästä rasvasta kasvaa suuremmaksi kuin ne kaikki positiiviset vaikutukset. Siinä riittää sulateltavaa.

Huomenna koulutus jatkuu 8.00 mm. ravinto-ohjaajan tentillä. Nyt vielä viimehetken kertauksia muistiinpanoista...