sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Minä tein sen!

Se on siinä. Tämäkin kisarupeama on finaalia vaille valmis ja voin tyytyväisenä todeta tehneeni parhaani.
Valtava määrä treenitunteja takana, surua, murhetta, loukkaantumisia ja särkyjä, mutta myös iloisia hetkiä ja onnistumisen tunteita, jotka ovat fitness-harrastuksen kantava voima.

Tällä kertaa tein todella paljon itse. Treeni- ja ruokavaliosuunnittelusta pukuihin. Ja tietysti se paljon puhutanut vapari. Molemmat versiot. Kaikki ite.
Jos ei ole pakko, en ryhdy samaan enää uudelleen - se on palkitsevaa, mutta myös äärettömän raskasta, ja tämähän olis ihan tarpeeksi raskasta muutenkin. Tällä kertaa kuitenkin aikaa oli enemmän kuin rahaa, joten...

Haluan kiittää...

Kuten esiintyvät taiteilijat aina, minäkin haluan kiittää muutamia henkilöitä:

Kiitos Minna V:lle viimeistelyavusta!
Kiitos äidille kankaista ja muusta tilpehööristä.

Kiitos teille kaikille ihanille blogin seuraajille, ystäville ja sukulaisille, jotka ovat tukeneet ja kannustaneet minua kuluneen vuoden aikana. Ilman teitä en olisi tässä, nousemassa sm-lavalle, parhaassa mahdollisessa kunnossa!

Kiitos kaikille niille kurjille ihmisille, jotka ovat dissanneet, latistaneet ja alentaneet minua, saaneet minut itkemään, suuttumaan tai hämmentymään. Teidän ansiostanne olen pysynyt nöyränä, ja nöyryys pitää jalat maassa.

Kiitos kilpasiskoille, jotka antoivat tälle kaudelle kunnon vastuksen. On ilo kilpailla kanssanne!

Kiitos avomiehelleni Sakarille tuesta, huollosta, hieronnasta, väristä, seurasta, naurusta, kestämisestä, ymmärtämisestä ja koko yhteisestä elämästä!

Työt on tehty, nyt on aika katsoa mitä on saatu aikaan. Antakaahan kuulua Finlandia talon katsomossa!! :D

--

3 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Onnittelut pronssista! :)

Jukka kirjoitti...

Onnittelut tältä täälläkin!!! Mahtava juttu!

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti kuului. :) Teit aivan upean työn, siitä saa olla mielettömän ylpeä!

Jenni N