Olimme siis Saken kanssa ihan kaksin lomalla lapissa. Sallassa - keskellä ei mitään. Kyllä, se on Sallan virallinen slogan.
Menomatkalla keli oli mitä parhain, paitsi että oli ihan kamalan kylmä. Auton mittari näytti -28, mutta mediassa kerrottiin yli 30 asteen pakkasesta. Sitä se sitten oli pari seuraavaa päivää.
Ensimmäinen hieman leudompi päivä käytettiin hiihtämiseen :)
Mulla oli sukset jalassa ekaa kertaa yläasteen jälkeen. Reilut 15 vuotta siis viime suksimisesta. Muistelin hiihtämisen olevan ihan kivaa ja suht helppoa, kunhan ei tarvitse hiihtää 45 ihmisen jonossa jossa joku on koko ajan suksien päällä edessä ja takana.
Suksivuokraamollapa ei ollutkaan Sakelle tarpeeksi jäykkiä suksia. Painoluokat loppui 100kg:aan, vaikka eihän se ole miehelle paino eikä mikään. Ei siis ihme, ettei isot ihmiset urheile, jos välineitä ei ole saatavilla. Löysissä suksissa on se huono puoli, että ne eivät luista. Haha, vähän lisähaastetta muuten niin kovin helppoon hommaan ;D
Ekan 20m jälkeen totesin itsekin, ihan oikean kokoisilla välineillä, että se olikin ihan hemmetin hankalaa. Aivan hiessä ja väsynyt 100m jälkeen. Ekaan mutkaan oli pakko pysähtyä ja vähentää vaatetta. Mutta kyllä se siitä lähti sit sujumaan. Ei ihan samalla luistolla kuin muistikuvissa.
Valittiin helppo reitti, johon siihenkin sisältyi haasteita...
Joku pysyi pystyssä, joku ei ;)
Tässä risteyksessä ei enää tarvinnut miettiä jatketaanko tuo pidempi lenkki vaiko eikö.
Kaakaokahvi ja metukkasämpylä maistui Poropuiston kahvilassa. Sit jaksoi taas jatkaa. Vähän jännityksellä tehtiin ensin tuttavuutta, eihän niistä luontokappaleista koskaan tiedä...
...mutta Ukkohan olikin lopulta ihan kiltti ja pehmo :)
Kotioppäin!
Tuolta me tultiin. Ei siis ihan pikku pyrähdys kuitenkaan, vaan 8km yhteensä. Ens kerralla vois uskaltaa jo vähän pidemmällekin.
Ja tää oli meidän mesta: Hotelli Revontuli. Tai oikeammin hotellin pihassa oleva mökkikompleksi Tunturintähti oli meidän majapaikka.
Mökissä olis ollut makuupaikat kuudelle, mutta hyvin saatiin käytettyä tila kaksinkin :) Saunottiin ihan joka päivä, vähän niin ku varastoon vuoden varrelle. Vietiin mukana valmiiksi tehtyjä ruokia, joilla pärjättiin hienosti ekat päivät, ja hotellin pikku kaupasta sai täydennystä tarvittaessa. Yhtenä päivänä ajettiin kirkonkylälle S-Markettiin tekemään isommat ostokset.
Ruuat tehtiin mökissä itse niin saatiin syödä suht normaalisti ja just silloin kun oli sen aika. Jouluillallinen oltiin varattu etukäteen hotellilta, ja se oli reissun ainoa ravintolaruoka. Jälkeenpäin todettiin että omat ruuat oli ellei parempia niin ainakin yhtä hyviä, eikä tunnelmakaan täydessä ravintolassa ollut kovin jouluinen, joten se olikin koko reissun ainoa hukkaan heitetty satku. Mutta sainpa laittaa mekon päälle ja lilaa luomiin ;)
Aiemmin jouluaattona käytiin kylpylässä pulikoimassa, ja Keloravintolassa kuuntelemassa joulurauhanjulistus.
Joulupäivänä suunniteltiin rinteeseen menoa, mutta vaihdettiinkin suunnitelma pyjamapäivään :) Pelattiin koko päivä Monopolya Saken uudella iPadilla. Ja syötiin kaikki joulusuklaat. Huippua!
Tapanina oli taas kylmä. Liian kylmä rinteeseen, joten pidettiin päättäjäiset. Valittavana oli kaksi tapahtumaa: Tapanintanssit Keloravintolassa ja rokki-ilta Sallan tuvilla. Ajateltiin käydä ensin tansseissa, ja jatkaa rokki-iltaan, mutta tansseissa oli niin vähän väkeä ja ihan huippuhyvä bändi, joten jäätiin sinne.
Valittiin pieni nurkkapäytä jossa saatais istua omassa rauhassa, mutta henkilökunta oli kai sitä mieltä että oma rauha on yliarvostettua.
Siinä me sitten istuttiin kaksin superpitkän pöydän päässä.
Ilta oli kuitenkin tosi mukava. Sain jopa sen yhden minttukaakaon, joka talveen ehdottomasti kuuluu :)
Viimeisenä iltana sitten haikein mielin pakkailtiin kamat ja siivottiin mökki lähtökuntoon. En olisi halunnut nukkua, kun tiesin että pitää herätä siihen viimeiseen aamuun. Heti seuraavana iltana meidän mökissä olisi uudet asukkaat iloisina loman alkamisesta, yhtä innoissaan tulevasta viikosta kuin me oltiin just oltu.
Lomassa kurjinta on se, että se loppuu väkisinkin joskus.
Ehkä tunne ei olisi ihan niin ylitsevuotavan kamala, jos tietäisi, että uusi loma odottaa jossain tulevaisuudessa. Ehkä se uusi reissu on vaan varattava heti pian.
06.00 herätys ja 07.00 startti kohti kotia. Neljän tunnin unien jälkeen päätin antaa ekan ajovuoron Sakelle ja laitoin vielä hetkeksi silmät kiinni. Havahduin, kun kuskin paikalta kuului hiljainen "o'ou!" ja absit hakkasi jäiseen tiehen. Poroja tiellä, neljä peräkkäin, ilman minkäänlaista kiirettä. Siinä ne jolkotteli. Sen verran rakoa välissä että mahduttiin puikkaamaan ohi. Huh! Ei muuten väsyttäny enää yhtään!
Matka kesti pienine pysähdyksineen 12h. Se meni yllättävän keveästi vaikka kulkuväline olikin pieni ja ahdas. Ei muuten nähty yhtään yhtä pientä autoa koko matkalla, mutta maastureita sitäkin enemmän. Pitkästä matkasta ei jäänyt mitään kammoja ja voisin hyvin lähteä vaikka heti uudestaan :)
Loman aikana summailtiin kulunutta vuotta, plussia ja miinuksia, sekä mietittiin mitä kaikkea tuleva vuosi tuo tullessaan ja mitä kaikkia mahdollisuuksia siihen sisältyy. Luottavaisin mielin siis tulevaa kohti!
Pari viimeistä päivää olis tätä vuotta jäljellä. Nyt on hyvä aika kirjoittaa paperille ne tulevan vuoden lupaukset, toiveet ja haasteet. Kirjoittamalla teet niistä totta, ja alat alitajuisesti tehdä työtä tavoitteidesi eteen.
Mahtavaa loppuvuotta ja onnea ja energiaa vuodelle 2013, tehdään siitä hyvä vuosi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti