Kuten aina, kun aamulla on erityisen aikainen tai tärkeä herätys, nukkuminen oli ihan olematonta. Pitkin yötä katselin kelloa varmana siitä, että ihan just nukun pommiin. En nukkunu.
Kerrankin olin ajoissa. Coressa liikkeet ei tietenkään mennyt musiikiin - en sitä oikeastaan odottanutkaan kun musiikin funtsimiselle ei ollut aikaa, mutta kaikki suunnitellut liikkeet ehdittiin tehdä, saatiin harjoitusvaikutusta tasapuolisesti koko keskivartalon alueelle, sekä syville että pinnallisille lihaksille, joten tunti meni kivasti.
CrossCoren vedin nyt sillä oikealla CrossCoren konseptilla, ja asiakkaat tykkäs. Ei parijuttuja eikä jumppapalloja, vain CrossCore ja oma keho.
Tuntien jälkeen lähdettiin illan viettoon Tampereelle.
edit: Menomatkalla mun pikku sammakko sai pyöreitä mittariin:
 |
| 65 000km ollaan yhdessä ajeltu. Se on pitkä matka. Nyyh ;) |
Illanvietto päätyi Clubille, jossa oli kamalan nuoria ihmisiä - hipsteripoikia ja kilpavarusteltuja tyttöjä. On jotenkin hurja ajatus että niin monet on viettäneet tunteja suunnitellen sitä iltaa, valinneet vaatteita, fiksanneet tukkaa ja meikanneet, ja sitten koitetaan jollain muuveilla erottua muista siellä tanssilattialla. Mitä enemmän paljasta pintaa, sen parempi.
Itse en tiennyt (taaskaan) päätyväni yöhön, joten olin liikenteessä ihan vaan casualisti: Tennarit oli ihan hyvät tanssikengät eikä farkuissa tarvinnut yhtään miettiä jääkö se hame vahingossa sukkahousuihin. Oli melko rentoa :D
Sunnuntaina kotimatkalla poikettiin Jumbon Classic Pizzaan... melkein jo uskalsin ottaa tuon Bollywoodin, mutta en sitten kuitenkaan. Ehkä ens kerralla.
Koska parkkihalliin oli käveltävä Stockan läpi, ei vaan voinut välttyä Hullujen Päivien ostohurmokselta.
Kotiin päästyä se sunnuntai-ilta ei mennyt ihan niin leppoisasti kuin olin toivonut.
Joku lontoolainen tytteli oli luonut facebooktilin mun sähköpostilla. Siis sellaisella hömppäosoitteella joka ei ole etunimi.sukunimi. Kaikki sen faceilmoitukset tuli mun postiin ja se mun s-postiosoite luki siellä sen profiilissa. Whaaaat?!?!
Pääsin tietenkin sillä mun sähköpostiosoitteella hänen profiiliinsa. Hämärä tunne kun tekee mukamas jotain rikollista käyttäessään omaa sähköpostiaan :/
Se ilta, maanantaiaamupäivä ja -ilta menikin sitten kaikkia (ihan KAIKKIA) salasanoja muutellessa mahdollisten tietovuotojen varalta.
Aivan loistava palvelu tähän salasanaviidakkoon on ilmainen LastPass: www.lastpass.com.
Voit luoda käyttäjätunnusten ja salassanojen "holvin", jossa käyttikset pysyvät turvassa yhden pääsalasanan takana, eikä niitä tarvitse itse muistaa.
Olen käyttänyt LastPassia jo pitkään, mutta laiskuuttani en ole jaksanut vaihdella vanhoja salasanoja turvallisemmiksi. Tämänkin sähköpostin salasana oli sama kuin esim. Battle.netin, johon myös oli ehkä sattumalta, ehkä ei, häkätty pari päivää aikaisemmin. Nyt on kaikki vaihdettu.
LastPass auttaa sinua myös luomaan satunnaisia salasanoja, jotta ei tule tietoturvaa heikentäviä duplikaatteja. Voit joka sivulle erikseen valita täytetäänkö tunnarisi automaattisesti sivulle tullessasi, ja Last Pass hoitaa senkin, eli sinun ei enää tarvitse näpytellä tunnareita.
Yrittäkääpä lurjukset murtaa nämä 30 merkkiset salikset joissa on kirjaimia, numeroita ja erikoismerkkejä. Nih!
LastPassin voi pitää omalla kotikoneellaan kokoajan päällä, ja muilta koneilta pääset tunnuksiisi käsiksi LastPass-verkkosivun kautta sillä pääsalasanalla. Se täytyy sit muistaa! Myönnän, että hankalampaa on nyt kaverin koneelta nopsasti tsekata sähköpostit tai face, mutta onpa ainakin turvallista.
Ja onneks sähköpostiin pääsee myös puhelimesta. Sitä varten on ainakin Googlella (eli gmaililla) sovelluskohtainen salasana, joka on eri kuin se joka on tallessa holvissa.
Tää on niin tätä nykypäivää. Puuh. Välillä tekis mieli poistaa itsensä kokonaan cybermaailmasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti