Rentouttavaa(?) mökkeilyä

Käsivarret on sen näköiset, kuin olisin vähintään viillellyt itseäni tai joutunut villikissan kynsiin mökkimetsässä.

pikkupikkuviillot kirvelee niin maan perusteellisesti!

Ihastuin puutarhasaksiin ja harventelin villiintyneet vattupuskat ja viiniparjapensaat, katkoin muutaman koivun, revin juurineen irti horsmat ja nokkoset ja yhden pihlajan.

Ne sakset oli niin näppärät, että päätin omaan tulevaan pihaani (tai palatsini puutarhaan) istuttaa vain kuivia ja villiintyneitä puskia joita voin sitten päivät pitkät harventaa.

Kerättiin myös sormet sinisinä mustikoita monta litraa.

Ja asuntoauton hajonnutta markiisia irroitettaessa ihmeteltiin kun ei se tule alas vaikka ruuvit on kaikki irti. Minä sinne katolle sitten ja totesin että joku älykkö oli tilkinnyt markiisin ja auton seinän väliin jäävän rakosen jollain maailman sitkeimmällä saumausvaahtosilikonikumihässäkällä, jota ei katkoteräveitsellä tai puukolla saa irti. Eikä isäpuoli antanut mulle rälläkkää, joten markiisi jäi kiinni.

Tiko juoksenteli taas vapaana ja polskutteli naapurin lammessa niin että kotona se oli ihan raato. Illalla se yritti sitkeesti pysyä hereillä, mutta silmät meni väkisin kiinni ja reppana nukahti pää pystyssä.

Ai niin, ja harvennuspuuhissa crocsin reiästä luikerteli kastemato varpaiden väliin - yäk, se oli tosi ällöä!!