Voitto on mulle se, että nousen lavalle Lappeenrannassa 24.9.
Siinä se nyt on, mun murheenkryyni:
Kolme pientä tikkiä ja hankala haava. Aikaa kisoihin on niin vähän, ettei tällä kädellä tehdä sitä vaparia jonka olen näihin kisoihin tehnyt.
Haava on sen verran viheliäisessä paikassa, että puurolusikan tai pinsettienkin puristaminen saa sen rakoilemaan.
Kolme viikkoa aikaa suunnitella ja opetella uusi vapaaohjelma, ilman oikeaa kättä. Siinäpä haastetta kerrakseen. Ei muuta ku leuka rintaan ja... salille.
3 kommenttia:
Moi Johanna! Mulla on blogissani sulle tunnustus :)
Ei oo todellista!! Kyllä nyt naista koetellaan. Itse olen telonut vaan ananaspurkkiin... On se vaarallista tuo urheilijan elo :/
Mullakin on sulle tunnustus, taitaa olla vielä sama kuin toisella Hannalla :)
Tsemppiä sulle, Johanna!
Lähetä kommentti