Koska meidän työpaikat on ihan kivenheitonpäässä toisistaan, päätettiin toisinaan treenailla yhdessä ennen töitä. Tänään treffattiin Sellon Elixiassa aamusella.
Lämpöä lihaksiin (ja leukaniveliin) ensin crossareilla, lisää lämmittelyä ja venyttelyä, vapareiden voimaosuudet, muutamat hypyt ja lisää venyttelyä. Kevyen viikon kevyttä treeniä, jonka pääasiallinen tarkoitus on vertaistuki, ryhmäytyminen ja laatuaika hengenheimolaisen kanssa.
Pohdittiin erinäisiä asioita liikunnasta ja terveydestä, urheilusta ja kilpailusta, omista arvoista ja tahtotiloista. On mahtavaa jakaa samat ajatukset jonkun kanssa.
On mahtavaa treenata jonkun kanssa! Sen lisäksi että voi varmistella puntilla, tsempata parempiin suorituksiin tai hioa vaparin pikku osia, on parhautta tehdä passiivisia venytyksiä välillä kaverin kanssa. Itse tulee tehtyä aina ne perusvenyt, mutta toisen avustuksella liikkuvuustreenistä saa enemmän irti.
Päätettiin viimeksi että joka kerta tehdään JRV:t eli jännitys-rentoutus-venytykset, koska ne vaan on niin tehokkaita. JRV:tä voi tehdä jännittämällä venytettävää lihasta tai vastavaikuttajaa - vähän eri fiilis ja teho.
Tätä kyseistä venytystä en ole tehnyt vuosiin, vaikka se on tosi hyvä takareiden ja lonkankoukistajan venytys. Oikea jalka nousee yleensä paremmin, ja varauduin vasurilla takareiden krinnailuun jo aikaisessa vaiheessa, mutta yllätyksekseni se vasuri nousikin suht helposti korvan viereen. Se olikin se oikea lonkka joka krinnaili, eikä päinvastoin kuten kuvittelin.
No, viime viikolla hieroja kysyi kesken selkäkäsittelyn: "ihan rehellisesti, luulitko olevas paremmassa hapessa?" Ja ihan rehellisesti luulin. Aika möykkystä ja kireetä oli lapojen alla ja fileissä. Tällä viikolla se selkä alkoi jo pehmetä, mutta vasta puolen tunnin lämpöpaketin jälkeen. Ens kerralla katotaan missä hapessa on jalat, ja mä tiedän jo että sit sattuu!
Liekö sitten selän aukeamisesta vai mistä, mutta paino humahti ekaa kertaa tänä vuonna alle 60kg, ja sekös tuntu kivalta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti