perjantai 5. huhtikuuta 2013

Sana tai kaksi ihosta

Helmikuussa kirjoitin käyneeni Eila Hellgren-hoitolassa ja joutuneeni luopumaan lähes pyhiksi muodostuneista puhdistus- ja kosteutusrutiineista.

(Jos teksti on mennyt Sinulta ohi, pääset lukemaan sen tästä: Vähemmän on enemmän - ihollakin.)

Nyt olen rakastunut uusiin hoitorutiineihin ja tuotteisiin. Olen käynyt työpäivän jälkeen saunassa useammin kuin ennen, kun shampoon ja hoitoaineen lisäksi en tarvitse kuin sen yhden pienen tuubin kasvojenpuhdistusainetta. Suihkun jälkeen dödöt kainaloon ja menoksi. Huippua - ei enää läträilyä kasvoveden ja kosteusvoiteen kanssa.

Aluksi iho kiristeli ikävän tuntuisesti, mutta ei enää.

Naamiot ei koskaan ole olleet ihan mun juttu - mä en kotioloissa jaksa odotella vaikutusaikoja ja hinkutella pois kuivuneita savikerroksia, mutta suolan käyttö joka toinen päivä on ihan helppo juttu. ei tarvitse odotella, hieroo vaan sen verran että suola sulaa. Siinä on kuitenkin kokoajan jotain tekemistä, ei käy tylsäksi ;)

Kasvohoito nro 2 oli nopeampi. Puhdistettavaa oli, mutta ei niin paljon kuin ensimmäisellä kerralla. Naamio ei nipistellyt yhtä paljon kuin ensimmäisellä kerralla. Iho oli yhtä raikkaan tuntuinen kuin ensimäisellä kerralla.

Tällä kertaa sain mukaani lisää suolaa, tuhkaa ja hedelmärouhetta.


Suolaa Carolina suositteli käyttämään myös jalkakylvyissä, koska urheilen paljon. Sen olen todennut kotioloissa ilman kylpyvatia/ämpäriä hiukan haasteelliseksi, mutta saunoessa levittelen suolaa sitten ihan päästä varpaisiin.

Tuhkasta tehty mineraalisaippua soveltuu kasvojen pesuun kaikille ihotyypeille, tai suolan kanssa sekoitettuna naamioksi.

Kokeilin naamiovaihtoehtoa kotona, ja mulle tyypilliseen tapaan 5-10 minuuttia venähti moninkertaiseksi. 50minuutin "vaikutusajan jälkeen" (naamio kiristeli kuivuessaan, mutta sitten sen pystyi hyvin unohtamaan) hinkuttelin kuivahtanutta vulkaanista kerrosta pois ja totesin että iho on lähes palanut alta. Hups. Aineita ei siitä voi syyttää vaan omaa huolimattomuutta. Nassu oli loppuillan lähes tomaatin värinen ja vähän kuumotteleva, mutta aamulla taas ihan ok. Loppu hyvin, kaikki hyvin ja virheistä oppii.

Seuraavan naamion annoin olla 15 minuuttia ja hyvin meni. 10 minuutin jälkeen pinta oli vielä niin kostea että päätin palovammojen uhallakin testata 5 minuuttia suositeltua pidempään.

Hedelmärouhe on sisäiseen käyttöön. Sen luvataan puhdistavan kehoa sisältä, luultavasti samoin kuin kaikki kuituvalmisteet ja vitamiinit. Hyvänmakuinen rouhe saa kuitenkin rahkan maistumaan ihan hyvältä. Siitä iso plussa :)

Ihon väri on viikkojen varrella tasoittunut uskomattoman paljon. Vaaleahan se iho on ilman itseruskettavaa kosteusvoidetta, mutta onpa tasaisesti vaalea. Tiedätkö sen tunteen, kun aamullakin peilistä katsoo ihan siedettävän näköinen tyyppi - ai et? En mäkään tiennyt ennen Eila Hellgreniä.

Näppyjä tulee edelleen, ainakin ne mitkä siellä pinnan alla on olleet muhimassa jo ennestään, mutta pienemmät huokoset, kiillottomuus ja tasaisempi väri saa ihon näyttämän freesimmältä. Hartiat on muuten näpyttömämmät kuin vuosiin. Aika kivaa :)

Seuraavaksi kokeillaan josko ihon väri tasoittuisi entisestään valoimpulssihoidolla. Kerron siitä sitten tarkemmin lisää kun tiedän.

http://www.eilahellgren.fi/

Ei kommentteja: