Oi kun toivoisin että otsikko voisi olla vaikka "kiipeilyä"..
Ohjaajia ja asiakkaita on paljon ollut kipeänä, ja Fb:n statuspäivitysten mukaan moni moni kaveri. Ajattelin ohittavani tämän flunssakauden ja selviytyväni vuoden -tai ainakin tämän syyslykkarin- loppuun asti hyvässä terässä ja terveenä. Toisin kävi.
Eilen alkoi lämpöily. Ei mitään kovaa kuumetta vaan sitä kolmeseiskaa joka saa aikaan vetämättömän olon ja pientä arkuutta lihaksissa. Ärsyttävää kun periaatteessa olis niinku kunnossa, mutta työn luonteesta johtuen ei kuitenkaan voi hoitaa hommiaan ettei tauti pahene ja pitkity.
Ehkä tällainen työ on mulle hyväksi, kun on pakko opetella kuuntelemaan kroppaa ja oikeesti lepäämään ajoissa. Liian usein sinnittelen pienessä flunssan alussa niin pitkään että se lopulta vie sängyn pohjalle moneksi päiväksi.
Eilen makoilin sohvalla ja pyörittelin digiboksille tallennettuja sarjoja ja elokuvia koko päivän. Olo oli fyysisesti hyvä ja henkisesti huono. Koin kamalaa syyllisyyttä "terveenä makoilusta"! Vaikka lämpö levolla laski ja olo oli hyvä, pelkkä pakollinen Tikon kanssa ulkoilu nosti mittarilukeman takaisin sinne kolmeseiskaan ja vilutti ja väsytti ja särki.
Illalla aloitin uuden kirjan: Elina Tiilikan kirjoittama Punainen mekko. Tänä vuonna, kun ei ole ollut koulukirjoja luettavana, olen lukenut enemmän kirjoja kuin moneen vuoteen. Lukeminen on ihanaa. Liian usein se jää vain unilukemiseksi, jolloin hidastempoisesta kirjasta osa jää "lukematta" kun silmien lupsuessa ei sisäistä enää puliakaan. Liian hyvä kirja taas vaikeuttaa nukahtamista kun ei malta sitä kirjaa laittaa pois.
TV:n tuijottelua en kovin paljon harrasta, mutta nettisurffailusta voisin hyvin irrottaa osan lukemiseen. On ihana ajatus sytyttää kynttilöitä, keittää teetä ja käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan, mutta liian usein "säästelen" käytännön toteutusta johonkin "täydelliseen hetkeen". Istun tietokoneen ääressä selkä sohvaa kohti, kynttilöiden sijaan sytytän ankean pöytälampun ja tee vaihtuu mikrossa lämmitettyyn ruokaan. Ja harvoin nettiuutiset tai kavereiden facebookpäivitykset on yhtä hyviä kuin olisi hyvä kirja..
Tänään olisi teoriapainotteista koulutusta. Mennäkö vaiko eikö mennä? Haluisin sen koulutuksen käydä, ja teoriapainotteisena se olis kunnon puolesta ihan ok, mutta rasittaako tunnin bussimatkat ja ajatustyö kuitenkin liikaa? Ja tartutanko muita pelkällä läsnäololla? Saanko bussissa lisää pöpöjä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti