Tankkauspäivä

Kun paino jämähtää samoihin lukuihin turhan pitkäksi aikaa, eikä treenikään enää tuota toivottua tulosta, on aika pitää tankkauspäivä, jolloin energiaa tankataan lähinnä hiilarista.
Ihanteellisinta olisi syödä normaaleja dieettiruokia, mutta isompia määriä. Se herättää aineenvaihduntaa ja täyttää lihasten glykogeenivarastoja. Pieni herkuttelu voi kuitenkin tehdä psyykelle hyvää ja edistää tavoitteisiin pääsyä.

Aamulla söin puuroa normaalein lisukkein, mutta hieman enemmän kuin normaalisti.

Välipalaksi herkkuleipää ja kahvia

Lounaalla riisiä ja jauhelihaa kasviksilla ja salaatilla. Ihanaa kun ei tarvitse punnita.

Päiväkahvit käytiin juomassa äidin luona, ja tarjolla oli pullaa ja jätskiä! Vaikka en normaalisti ole mikään pullahiiri, nyt se oli todella hyvää. Tuntui että keho suorastaan huusi sen pullan perään.

Ben ja Jerry eivät myöskään pettäneet. Ne miehet osaa tehdä jätskii :) johtuneeko dieetillä herkistyneistä makuhermoista, mutta jätski oli ehkä hieman liian... miten sen nyt sanoisi... jätskistä.Vaikee selittää.

Äidin luota otettiin mukaan pieni hampaaton koira. Crazy Daisy tuli meille hoitoon kun äiti ja isäpuoli lähtivät Berliiniin. Viime kesänä Daisy oli matkassa mukana (sille hommattiin ihan oma passikin reissua varten) mutta tällä kertaa halusivat kuulemma mennä ihan kaksin. Kumma juttu.

Mielenosoituksellisesti hän jäi eteiseen pikku koppaansa korvat luimussa ja tuhahteli turhautuneena.

...kunnes saapui päivällinen...

Totuuden nimissä on sanottava, että pari palaa riitti mulle. Reunat, kumma kyllä, oli parasta. Edelleen siis kroppa huusi hiilaria.

... ja Daisy sai siivota jäljet

Leffaillan kruunasi:

Perunalastut oli Sakelle. Bilareita söin kyllä aika paljon, mutten edes koko pussia. Ne oli super hyviä kun sulloi suun ihan täyteen ;) Pari lakuakin taisin maistaa, mutta iltapalaksi valitsin silti hedelmiä.

Vaikka tankkauspäivää odottaa a) koska saa syödä vatsansa täyteen b) voi syödä herkkuja joita on himoinnut pitkään, se olo, joka tulee kun ne hiilarit jysähtää sisuksiin, on ihan kamala.

Pullakahvin jälkeen tuli väsy. Sellainen totaalinen uupumus, jota en ole tuntenut pitkään aikaan.

Illalla olo oli turpea, pullea, turvonnut ja raskas. Väsytti tosi paljon, enkä jaksanut edes lukea.

Koko sunnuntaipäivän olo oli raskas (+1kg) ja väsynyt, eikä mikään huvittanut. Ei tietoakaan siitä iloisen pirteästä olosta, joka on ollut vallalla viime viikot. (Poislukien tietenkin Tikon lähdöstä seurannut puutuminen, josta olen onneksi jo kohtalaisen hyvin selvinnyt. Enää ei itketä ihan joka päivä.)
En haikaillut edellisen päivän herkkuja, vaan odotin seuraavan päivän normaalia dieettioloa. Sitä ihanaa keveyttä ja energiaa.

Tänään paino oli palautunut tankkauspäivän tasolle. Sain itsestäni hyvin tehoja irti vaparitreenissä, hypyt nousi ja pariin tyhjään kohtaan tuli täytettä. Kiitos hiilarit!

Treenejä haittaa nyt uusi vitsaus: kipeä ranne.
Kova treeni dieettiin yhdistettynä on nivelille, jänteille ja lihaksille kova koitos. Olen ajatellut nostelevani niin pikkusia painoja, että rannetukien käyttö olisi suorastaan naurettavaa, mutta täytynee uudelleen harkita. Ehkä ne pikkuset painot on kuitenkin aika isot näille pikkusille ranteille.

Tällä viikolla ranne saa lepoa ja treenit tehdään sen mukaan.

Ja miten treenataan kässäriä kun ranne on kipeä?