Työviikon aloitus on aina kurjaa liian vähillä unilla. Lauantain valvominen nukutti pitkään sunnuntaina, eikä sit illalla tuu mentyä nukkumaan ajoissa, ja aamulla herääminen on tooosi vaikeeta. Nyt on sentään aamuisin jo valoisaa, ja herääminen käy vähän mukavammin kuin talvella. Toki töissä on vielä ainakin toistaiseksi ollu ihan mukavaa, oon osannu ottaa kevyesti, joten töihin lähteminen ei oo niin vastenmielistä. Tuntuis ettei ihmiset ole enää niin negatiivisia. Voi olla että itse levänneenä en ota kaikkea niin negatiivisesti, kestän enemmän normaalia kyselyä enkä ota sitä henkilökohtaisena hyökkäyksenä ja työni kyseenalaistamisena. Tai sitten ihmiset varoo särkemästä mua kun arvaavat miksi oon ollut pois. Tai sitten ne esittää.. Tai sitten ne on ymmärtäneet että mäkin teen vain työtäni enkä kiusaa niitä huvikseni. Vieläkin aika paljon syke nousee tietyissä tilanteissa, mut onneksi oon saanut niihin apuja. Kiitos rakkaat työystävät että töihin paluuni on tehty helpoksi!
Puhuttiin blogeista tänään töissä. Kuinka on hyvä välillä itsekin jäsennellä ajatuksiaan sanoiksi. Tottahan se. Monta asiaa oivaltaa vasta kun vähän pyörittelee ja mietiskelee. Välillä vasta kirjoitettuaan jotain, ymmärtää ettei oikeasti olekaan sitä mieltä, tai kuinka typerää on ajatella jotain, jonka vasta kirjoitettuna ymmärtää olevan turhaa.. Blogissa on vaan se huono puoli, että kaikkea ei voi kirjoittaa. Tekstit säilyy, ja niitä voi lukea aikojenkin päästä. Aikojenkin päästä joku voi loukkaantua lukiessaan puolijulkisesta palstasta asioita itsestään tai läheisistään. On monta asiaa joita pitäisi jäsennellä pois mielestään, mutta se on varmaan parempi hoitaa perinteiselle paperille.. ja polttaa takassa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti