Muistan laittaneeni reppuun välipalaksi herkullisen mehukkaan vihreän omenan. Tänään otin repusta nahkakuorisen nahistuneen keltaisen omenan. Edellisestä toiminnosta taitaa olla muutama päivä aikaa.. Mihin ne päivät katoaa? Ja mihin katoaa muisti?
Liian monta isoa koulujuttua on nyt päällekkäin, jumppatunteja, harkkapaikkaa ja avointa tulevaisuutta unohtamatta, eikä muistikapasitetti tunnu riittävän kaikkeen. Välillä on tosi turhautunut olo. Tekee mieli lyödä hanskat tiskiin ja aloittaa puhtaalta pöydältä tekemään vaan ja ainoastaan niitä kivoja juttuja.
Koska sirkuksesta on talviloma (en olis muistanut, ellei eilen olisi ystävällinen toimiston täti lähettänyt muistutusviestiä) ajattelin mennä Shape Pulse -tunnille, kun muulloin en koskaan pääse, ja oon kuitenkin menossa sen koulutukseen viikon kuluttua. Koulusta kotiin ja pikainen moi mä tulin - moi mä meen taas, kamat kassiin ja juosten pysäkille.
Bussi oli 20min myöhässä koska lunta tuli taas taivaan täydeltä. Jumppa jäi väliin ja tyydyin vaan vakoilemaan ohjaajaa oven takaa. Tuli kuitenkin fillaroitua lämpäksi 25min :) Kevyt (tai oikeastaan vaan lyhyt) jalka-selkä -treeni:
polven ojennus 5 x 8-10
polven koukistus 4 x 10
jalkaprässi 4 x 6-8
alatalja 4 x 8-10
ylätalja 4 x 8-10
+ vatsat ja venyt
Tosi mukavaa, vaikka tuntuikin et en oikeesti treenannu kun ei ollut sitä veren makua suussa.
Edellisestä treenistä on aikaa, oon vieläkin flunssan jäljiltä räkäinen, enkä ollut kunnolla syönyt, joten oli monta hyvää syytä olla puskematta hampaat irvessä. Hyvä näin. Hyvä treeni!
Loppuviikko pitäiskin työstää proggiksia. Tuska ja ahdistus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti