Juhannuslepo

Juhannusviikon torstain olin varannut erinäisten asioiden hoitoon, jotta voisin oikeasti relata perjantaista sunnuntaihin. Torstain liikunta-annos oli aerobista: aamulenkki ja palauttavaa fillarointia.

Vaikka olin suunnitellut tankkauspäivän perjantaille ja pe-la lepoa, olin kuin kissa pistoksissa. Salille olis pakko päästä. Edes vähän. Olin kiukkuinen kun tein eväitä piknikille, tuskainen kun valitsin Lintsille sopivia hellevaatteita ja itkuinen kun levittein aurinkorasvaa.

Hei haloo! Oli pakko pysähtyä hetkeksi, hengittää rauhassa ja käyttää vähän järkeä.

Täydellisen aurinkoinen päivä.

Ihanaa ruokaa ilman punnitsemista.

Oma rakas.

Vapaapäivä.

Kivaa tekemistä.

SUUNNITELTU LEPO.

Näin se moodi jää päälle jos ei keskity. Joku voisi löytää käytöksestäni jo pakkomielteen oireita, mutta kun kyse on kilpaurheilusta, raja on häilyvä, kuin veteen piirretty viiva.

Urheilija elää ja hengittää lajiaan. Urheilijan kaikki toiminta liittyy lajiin. Urheilija harjoittelee kehittääkseen ominaisuuksiaan, hän nukkuu antaakseen hermostolleen lepoa ja syö antaakseen keholle ravinteita.

Urheilijalla ei ole lomaa eikä vapaapäiviä, jolloin "työasiat" voisi täysin unohtaa.

Kun vapaa on suunniteltu, lepo ja ravinto on vapaata mutta harkittua. Joskus irti päästäminen on kuitenkin hankalaa, mutta se on samalla merkki siitä, että vapaa on paikallaan.

Alkukankeuden jälkeen aurinkoisesta juhannusaatosta tuli täydellinen, vaikkakaan ei perinteinen. Päivä vierähti Lintsillä pyöriessä - ihan kirjaimellisesti.

Ullanlinnan puistossa ei ollut juuri ketään, joten piknikpaikka vaihtui Sinebrychoffin puistoon. Koffarissa oli porukkaa, muttei liikaa. Istuttiin kavereiden kanssa, syötiin ja juotiin (toiset vettä, toiset jotain muuta). Illalla kun puut alkoi varjostaa liikaa, oli aika siirtyä seuraaviin asemiin. Tytöt lähti laittautumaan lavatansseihin ja me lähdettiin kotiin katsomaan Game Of Thronesia.

Lauantain ilma oli meille täydellinen. Sateella ei edes tee mieli tehdä mitään.

Sunnuntaina kävin salilla tekemässä vaparia. Vähän verkkailin ja venyttelin. Ei liian rajua treeniä heti levon jälkeen.

Lepo teki tehtävänsä. Tänään heräsin 6.30 pirteänä kuin peipponen. Aamulenkin jälkeen paperihommia ja blogin päivitystä. Ja herätys soi(si) vasta NYT :)

Ihanaa alkanutta viikkoa!