Onni on olla kotona

Viikonloppu Porissa on aina yhtä mukavaa, ja yhtä mukavaa on tulla takas kotiin. On ihanaa nukkua omassa sängyssä oman kullan kainalossa, vaikka kaikki rakkaat sukulaiset ja ystävät ja muut hauskat tyypit on pitämässä seuraa yöt ja päivät koko viikonlopun..

Perjantaina mentiin Niklaksen kanssa Tonin luo yöksi. Sellasta ei ole tapahtunut vuosiin että oltais kaikki sisarukset oltu samassa paikassa yötä viettämässä, eikä koskaan keskenämme. Katottiin Kungfu Panda - leffa :) Kyllä mulla on mukavat pikkuveljet!

Lauantaina Toni oli aamuvuorossa ja pääsi siis mun kanssa hippaamaan illalla, ja Timo ja Anne tuli Tampereelta heti kun Timo pääsi töistä, ja Martina tuli mukaan. Varsinainen sukukokous :D

Huntersin kautta Ilontaloon. Matkalla törmättiin Tonin bändikavereihin, joiden kanssa sit tanssein Ilontalossa kuin viimeistäpäivää. Se se vasta oli mukavata päästä tanssimaan! Enkä ennen oo poikien kanssa tolla tavalla ollu jorailemassa, mutta ne olikin tosi hyviä jorailijoita.


Toipuminen näistä viikonlopuista vie aina oman aikansa. Mun onni oli nyt se, ettei tarvinnut mennä töihin vaan sai toipua rauhassa. Oon ollut tosi väsy.
Tänään oli lääkäripäivä taas. Se lääkäri alkaa jutella mulle jo ihan tuttavallisesti. Se sanoi että lepoa kannattaa vielä jatkaa, jotta toipuminen on kunnollisa ennen töihin paluuta, ettei sama uusiudu pahempana heti viikon jälkeen. Nyt sitten lepäillään vielä pari viikkoa. Hurjan huono omatunto ja syyllinen olo. Tuntuu siltä että huijaisin. En tiedä miksi. Lääkäri käski olla murehtimatta ja olla tyytyväisenä vaan kotona, koska tämä ei kuulemma ole edes pitkä aika, vaan nämä saikut yleensä kestää useita kuukausia. Olen toipunu nopeasti ja mussa on kuulemma potentiaalia, pääsen kuulemma yli tästä. Se olis mahtavaa! Oikeesti odotan enemmän ku mitään muuta sitä, et olisin taas "oma itseni". Olisin energinen ja jaksaisin taas tarttuu asioihin innolla, olla iloinen ja nauttia pienistä asioista. Jaksaisin kiinnostuu asioista ja olla sosiaalinen. Peilikuvakin vois taas olla vähemmän väsyneen näköinen. Kyllä tää tästä. Uskon vahvasti.