Illan (täyteen!!) BodyCombatiin toi lisämausteensa se, että edellisen tunnin ohjaaja ojensi mulle vaihtarina, luultavasti ja toivottavasti vahingossa, käyteyn pariston. Kyllä, siis mikrofoniin patteri, joka kesti kaks biisiä ennen simahtamista. Ekassa nyrkkeilyerässä lähti ääni, joten kovalla karjumisella ja tehokkaalla visuaalisella ohjaamisella vedettiin kunnes sain pariston vaihtoon.
Melkein tuli mieleen se toissaöinen painajainen, jossa en saanut mikkiä toimimaan ja salillinen BodyPumppaajia odotti vihaisina ;)
Tänään oli koululla se päättötyön kritiikki, josta viiastuneena puhuttiin mun työparin kanssa miten työstetään juttua portfoliota varten. Nyt sekin stressi on onneks ohi!
Hesarilta soitettiin ja kerrottiin harkka-ajan työvuorot, eli nyt se on todellakin totta, mä olen ihan oikeesti menossa hesariin harjoitteluun! Olen mm vappuaattona repparivuorossa, eli vappuhulinoista on tulossa mun tekemää reporttaashia tänä vuonna :D
Alakerran käytävään on taas ilmestynyt kalusteita, jotka on varustettu "saa ottaa" -lapulla. Kyseessä on meidän pari vuotta sitten samaa reittiä lahjoittama lasivitriini. Joku on lappuun jo kirjoittanut "me otta" ja "varatu", joten mun hyvin palvellut Sotkan vitriini on menossa jo kolmanteen kotiinsa. Harvat kaluteet elää näin pitkän ja monipuolisen elämän: mun kanssa 5 asuntoa ja sen jälkeen kaksi uutta perhettä. Onneks ei laitettu palasiksi vaikka meinattiin!
Haluisko joku ostaa meidän sohvan? Mä haluisin uuden.. taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti