sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

koulutusta

SatsShapePulse-koulutuksessa vierähti tämä viikonloppu.
Satsin keltainen tunti, eli helppoa ja hauskaa, nostatti hien pintaan kyllä ihan kivasti jo demotunnilla. En muuten ollut koskaan ennen ollut ko. tunnilla, mutta näinhän nää on ennenkin tehty et suoraan koulutukseen vaan ja ohjaamaan ;)


Eilinen hiottiin suoritustekniikkaa ja opeteltiin ohjelman opettelua. Kotiläksyksi kaikki sai 1 x lihaskuntokipaleen ja 2 x aerobickappaleita. Koska tiedän olevani tavallista hitaampi oppija, kolmen biisin opettelu yhdessä illassa (väsyneenä ja energiavajeisena) ei käytännössä ole mahdollista! Iso osa illasta meni vielä (taas kerran) iPodin kanssa tapellessa -> pistän piuhan koneeseen niin iPod tyhjenee eikä suostu ottamaan vastaan uusia biisejä. Katoin DVD:ltä omat biisit moneen kertaan, mutta kun siitä ei saa puhetta pois päältä, ei musiikkia kuule kunnolla. Sen verran oon oppinut itsestäni ja oppimisestani viime vuosina, että tiedän, et mun täytyy saada kuunnella ne biisit moneen kertaan ennen kuin on ees järkeä avata manuaalia.

Uni voitti ja menin nukkumaan tietoisena siitä, etten tuu osaamaan niitä aeroja.


Tänään oli eka lihaskunto-ohjaus (lucky me!), ja siinäkin riitti tekemistä kun 17 ihmistä veti lihaskuntobiisinsä ;) Tarkoitti siis jokaiselle 17 työosuutta, joista yksi oli oma ohjaus uudesta lajista, eli syke katossa.


Lounaan jälkeen aloitettiin aero-ohjaukset, ja käteenhän se meni kuten ennalta tiesin ;) Eka biisi meni ihan ok, vaikka aloitinkin grapet väärään suuntaan. Eiks ois loogista, että asiakkaan oikea puoli alottaa? No olis, mut tässä se nyt ei mennytkään niin. Tai sit taisin ajatella sen liikecombon jotenkin väärin..


Tokassa osasin alun, ja tiesin mitä tulee lopussa, mutta n. 2min keskeltä oli ihan mustaa aukkoa. Pysyttiin silti liikkeessä ja tehtiin ihan jotain muuta ;)


Ja hiki virtas kun 17 ohjaajaa veti KAKSI biisiä, eli jokaiselle, hmm.. lyhyt matikka.. 34 aerobista biisiä!


Koulutuksen parasta antia oli ohjaajakollegoiden palautteet. Kaikki kirjoitti jokaiselle ohjaajalle palautteen paperille heti ko ohjauksen jälkeen. Laput jaettiin koulutuksen päätteeksi, ja jotkut luki palautteensa heti, mut mun piti ensin vähän valmistautua henkisesti. Miks ihmeessä noi palautteet jännittää mua niin valtavasti?! Perfektionismia?


Ihan kivoja palautteita kaikki kuitenkin oli. Olin kuulemma varma ja osaava, vaikken tiennytkään mitä pitää tehdä. Ilmeisesti Suomi on menettänyt mussa Oscarin arvoisen näyttelijän. Tai ei vielä tietenkään ole! Ehkä mä alan seuraavaksi näytellä ;)

Ei kommentteja: