Otteita..

Luen viikonlopun Hesarit aina niin tarkasti juttuja ja kirjoitustyylejä analysoiden, että joka perjantai, kun uusi lehti kolahtaa luukusta, edellisen viikonlopun anti on vielä kesken..

Tänään Ville Similän kolumni oli vaan kertakaikkiaan niin loistavasti otsikoitu, että se pysäytti ensimmäisellä lukukerralla: Jeesus vai nakkikastike

Similä kirjoittaa siitä, miten päiväkodeissa luetaan yhteinen ruokarukous, johon joutuvat osallistumaan myös muiden uskontojen tunnustajat:

"Rukous on rituaali, jolla uskova tunnustaa nöyryytensä Jumalan edessä. Pään painaminen ja rukouksen mumiseminen on vain nöyryyttävää, jos ei ole tunnustettavaa.

Yhteinen rukoilu ei ole osa kulttuuriperintöä, kuten vaikkapa Suvivirren laulaminen kevään kunniaksi. Se on uskonnollista vallankäyttöä, jossa voimakkaampi päättää muiden puolesta, mitä ja miten palvotaan.

Jokainen voi kuvitella, kuinka harmittomalta tuntuisi vaikkapa yhteinen vision- ja missionlausumishetki työpaikalla. Ennen ruokailua kaikkien pitäisi painaa päänsä, liittää kätensä yhteen ja lausua yrityksen vision ja mission ydinkohdat yhteen ääneen toimitusjohtajan perässä. Joka päivä."

Ensinnäkin, loistava vertaus! Toiseksi, lapset alistetaan heti elämänsä ensimetreillä yhteiskunnan normeihin, tekemään asioita, joita ei halua tehdä ja joita ei pitäisi joutua tekemään. Yhteiskunta pakottaa lapset valehtelemaan!

Ja toinen ote.. Kerroinhan, etten saanut toissapäivänä omaa juttua ulos, mutta laitoin kaverin valmiiksi tekemän jutun josta muokkasin ingressiä? no, tässä päätoimittajan palaute:

Irene ja Sakke ovat tavanneet Vauvan. Otsikko kökkelihkö mutta inkku hauskan oivaltava. Juttu jeps. 

Hah! Juttu luettavissa täältä.

Ja kolmas ote on sähköpostista, jonka sain vastauksena lähetettyäni tänään julkaistavan jutun raakiksen GGA:lle:

kiitoksia jutusta, homma suurelta osin bueno!
Palaillaan illalla!

- Otto

Uuh, taidan printata kalenterin väliin ;)

Nyt takaisin hommiin.. Tänään on muuten ainoa jumpaton päivä keskellä kahden viikon liikuntarypistystä!

Eilen kuvattiin Combat tunti, ja tottakai kävi niin kuin voi käydä vain silloin, kun kamera rullaa ja pitäis saada täydellinen tunti vedettyä purkkiin: mikki hajos! Ilmeisesti piuha poikki, koska alkoi rätisä ja paukkua niin että oli vaihdettava headset kesken kaiken. Tottakai olin köyttänyt sen vielä päähän niin että varmasti pysyy. Ja menihän siinä sitten konseptit sekaisin ja tempo oli hukassa ja liikkeet hakusessa.. toivottavasti Lesmillsin tyypit ymmärtää!

--