Selitys tuli kun vilkaisin kännykkää: 11.57.
Ihanan mahtava automaattisesti itsensä päivittävä kelloni oli (taas) pysähtynyt yöllä, tai päivittänyt itsensä pari tuntia taaksepäin, ja jatkanut sitten käymistään. Siinä sitten söin aamupuuroa puoli yhdeltä ja manasin pilalle nukuttua päivää.
Ylihuomenna pitäisi olla pääsykokeissa 7.45 ja matkaan on varattava 45min. joten sisäistä kelloa olis nyt käännettävä sellanen 6h :/
Dieetti alkaa!
Tämä päivä on mennyt uusien ruokataulukoiden työstämiseen. Tästä se taas lähtee - ruuan punnitseminen ja eväiden kantaminen. Oonkin oikeastaan jo odottanut, että syömiseen ja treeniin tulee taas järjestelmällisyyttä, jota ei vaan offilla saa pidettyä. Tarvitaan se tavoite kirkkaana mielessä, ja ajatukset keskitettyinä vain ja ainoastaan kehitykseen.
Ihanaa, että nyt on taas "syy" olla juomatta ja riekkumatta. Nyt SAA taas mennä aikaisin nukkumaan ja olla menemättä kaiken maailman hippaloihin. Nyt on se hyvä syy, joka me suomalaiset yleensä tarvitaan.
Viikonlopun mietteitä.
Viikonloppu oli ihana.
Oli mahtavaa saada kaveri Porista yökylään, nähdä pari muuta kaveria Maailma Kylässä -festareilla, ja saada vielä pari muuta ihanaa ihmistä istumaan iltaa meille (Siis MEILLE!).
Tunsin sellasta ihanaa lämpöä, joka joskus valtaa sielun ja ruumiin kun olo on oikein onnellinen. Kun ympärillä on ystäviä ja rakkaita.
Kaikesta ilosta ja onnesta huolimatta viikonloppu oli tosi raskas. Lauantaina nautitut viinilasilliset teki olon honteloksi ja väsyneeksi koko sunnuntain ajaksi, eikä olo ole kovin energinen vielä maanantainakaan.
Viini, sipsit ja karkit, kuten kaikki voimakkaan makuinen herkku, turruttaa makuhermot moneksi päiväksi. Puuro maistuu puulta ja vesi pahalta. Vaikka normaalisti kuljen vesipullo kourassa kaiket päivät, hippailun jälkeisinä päivinä en saa juotua kuin muutaman hassun lasillisen. Hedelmätkään ei maistu, vaan mieli tekee edelleen voimakkaita rasvaisia ja suolaisia makuja. Sokeristakin jopa.
Maailma Kylässä.
Festareilla oli esillä yhdistyksiä ja järjestöjä joista en ollut ennen edes kuullut. Puheita ja esitelmiä piti niin järjestöihmiset kuin kirjailijatkin. Ruoka- ja käsityökojuja oli sekä kotimaasta että ulkomailta, ja fokus oli kestävässä kehityksessä, kierrätyksessä ja luonnonmukaisessa elämässä. Tottakai festareilla esiintyi myös bändejä: ei yhtään purkkapoppia tai poikabändiä, vaan monikansallisia ja kainsainvälisiä ja erittäin mielenkiintoista kokoonpanoja. Ja festariväkeä oli ihanan paljon!
Festarialueella oli jos jonkin näköisiä hippiäisiä ihanine rastoineen. Taas kerran ihastelin Fairy Factorin kojussa kaikkia ihania keijukaisvaatteita.
 |
| Kuva: Fairy Factory |
Huono juttu on, että mietin samaa selaillessani vaikkapa Mortician sivuja ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti