tiistai 1. helmikuuta 2011

Iloisia yllätyksiä

Viikonlopun PT-kurssin muikkareita koneelle kirjoittaessani satuin selailemaan vihkoa pidemmälle ja löysin viime kisojen jälkeen tekemäni muistiinpanot dieetin etenemisestä ja siitä, mitä ensi kerralla pitäisi tehdä toisin :D
Huippua! Olenpas ollut fiksu. Tuo on korvaamaton apu uutta dieettiä suunnitellessa :)

Se, että olen unohtanut näiden muistiinpanojen olemassaolon ei yllätä, mutta todistaa varmaksi epäilyni siitä, että parin viime vuoden aikana järjestelmällisyyteni on kadonnut. Mihin se on mennyt?
Ennen paperit oli jäjestyksessä ja kaikella oli oma paikkansa. Nykyään, noh, ei ihan niin.

Viikonloppuna katsoin kateellisena kurssikavereiden kovakantisia vihkoja, mitkä ilmiselvästi oli tätä tarkoitusta varten hankittuja. Kuinka fiksua (ja normaalia) oliskaan ottaa oma vihko kurssin muistiinpanoille niin tietäisi mistä myöhemmin niitä etsiä.

Mulla on ollut joka viikonloppu mukana eri vihko. Joskus viimevuotinen journalistiikan appron luennoilla käytetty, joskus poikaystävän vanha kurssivihko, joskus jotain satunnaisia raapustuksia sisältänyt lärpäke, josta oli edellisenä iltana sattunut löytymään pari tyhjää sivua. Niitä sitten kääntelen ylösalaisin ja väärinpäin jotta tiedän mistä tämän kertaiset muikkarit alkaa.

Jotkut kurssikaverit ovat ratkaisseet muistiinpanojen tekemisen ottamalla läppärin mukaan. Mä en taida. Mun läppäristä puuttuu R-kirjain (joutuu tosi keskittyneesti painamaan tyhjää koloa saadakseen ärrän) ja äänestä vois päätellä sen toisinaan käyvän kompuralla.


Taidan kuitenkin ostaa mielummin uuden vihon kuin uuden läppärin :/

Hankittavien laitteiden listalla ois myös uusi kamera. Vanha Olympus kuvaa hyvin (vaatimustaso ei ole kovin korkea), mutta se on niin täynnä Yyterin hiekkaa, satunnaisia alkoholiroiskeita ja on se raukka pyörinyt hangessakin niin monta kertaa, ettei se meinaa sulkeutua enää. Mutta kuori kestää kolhuja ja akku pakkasta niin hyvin, että se on ihan verraton bilekamera :)

Takaisin iloisiin yllätyksiin:
IFBB:n sivuilla oli nimeni listassa, joiden pyydettiin lähettämään yhteystiedot. Ne lähetettyäni sain saman tien KP:lta vastauksen, että kaikki on ok. JEI!

Suurin ylläri ehkä oli kuitenkin se, että KELAn täti soitti ja oli erittäin ystävällinen ja pyysi lähettämään hänelle sähköpostiin tarvittavat liitteet!

Yleensähän menee monta päivää hukkaan kun sieltä tulee kakkosluokan kirje jossa pyydetään lähettämään liitteitä, jotka ensin joutuu printtaamaan kunhan löytää jostain tulostimen (Nyt onneks kotonakin on taas tulostin toiminnassa!). Jos ne sieltä soittaa, on puhelun sävy yleensä kaikkea muuta kuin ystävällinen. Onkohan ne tsempanneet asiakaspalvelua tietoisesti?

Koskaan ennen en ole saanut toimittaa mitään liitteitä sähköisesti. Tää on huikeeta edistystä!

Ei kommentteja: