Suunnitelmaksi jäi.
Veto pois, painava ja kankea olo, väsy ja kiukku.
Looseri fiilis. Hetken jo ruoskin itseäni ettenkö muka saa itsestäni irti sen vertaa, että pitäisin suunnitelmastani kiinni. Miten muka voin pärjätä kisoissa jos en treenaa?!
Katsaus kalenterissa taaksepäin kuitenkin muutti mielen. Järjellä ajateltuna olon ehkä kuitenkin aiheutti riittämätön palautuminen:
Perjantai-lauantai PT-koulutuksen loppukokeet, sunnuntaina treeni, maanantaina aamulla oma treeni ja ohjaus illalla, tiistaina BC ohjaus ja tänään illalla kuitenkin vielä Yogan ohjaus.Tänään kyllä hengästyin Yogassakin, joten voi olla että joku pöpö koittaa taas lyödä kapuloita rattaisiin. Sitkeetä flunssaa on liikkeellä ja tosi paljon ohjaajia ollut sairaslistalla.. anyways, paras ratkaisu on kuulostella oloa eikä väkisin runtata.
Muistaakseni taisin myös viime viikolla päättää, että koerupeaman jälkeen pidän kevyen treeniviikon ja annan kropan ja pään palautua. En kuitenkaan kirjoittanut sitä ylös, joten se suunnitelma on helppo jättää huomiotta.
Mites se oli se PT:n perus ohje: Muista suunnitella myös palautuspäivät ja kevyet viikot!!
Ja kevyt viikko ei ole se, kun et ehdi treenata kovaa. Kroppa ei erota fyysisestä ja psyykkisestä stressistä erittyviä stressihormoneja, joten esim. poikkeuksellisen tiukan työruopeaman aikana treeniä pitää keventää jotta vältytään ylirasitustilalta.
Huominen lepopäivä muuttui siis kertaheitolla jalkatreenipäiväksi ja tänään tein kaikkea mitä olin suunnitellut huomiselle, mm. Tiksun trimmaus. Se käy kyllä kans urheilusta, joten oliks tää nyt sitten lepopäivä vai ei?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti