Viime yönäkin harrastin sitä melkein 10 tuntia. Oli mukava lähteä aamulenkille pirteänä - tai no, pirteä on ehkä väärä sana, mutta vähemmän väsyneenä kuin normaalisti ;)
Hyvin nukkuneet aamulenkkeilijät. Vauhtia piti yllä kotona odottavat raksut ja puurot.
Puoli tuntia meni reippaillessa mukavasti. Hengitys höyrysi ja nenänpää paleli, mutta aurinko paistoi ja oli mukavan raikas ilma. Näinä kiireettöminä aamuina on kiva kiertää vähän eri reittiiä kuin normaalisti. Ylästö-Pakkala-Kartanonkoski-Tammisto on tullut tutuksi tässä kuukausien aikana, mut aina on yhtä mukava katsella taloja ja haaveilla että joku innostuisi sponsoroimaan mulle oman talon kivalla pihalla, tai edes talon.. tai asunnon Kartanonkosken upeista rivareista.. tai kerrostalosta ;) Kaikki käy, kunhan olis enemmän tilaa ja sauna.. tai edes se sauna.
Rikkinäiset vetskarit on aina kurjia, mut erityisesti ärsyttää kun nälkä kurnii vatsassa aamulenkillä, ja takkia enemmän kiinni kiskoessa lapaset tarttuu siihen rikkinäiseen rinkulaan ja sit onkin kolme vaihtoehtoa: kiskaista lapanen irti, kiskaista vetskaririnkula irti tai jättää lapanen kaulaan roikkumaan ja jäädyttää käsi. Valitsin ekan vaihtoehdon, koska rikkinäisen lapasen tilalle äippä tekee nopsasti tarvittaessa toisen ja on vaan tyytyväinen saadessaan langoilleen käyttöä. Ei se sit kuitenkaan mennyt ees niin pahasti rikki.
Eilisen jalkatreenin jälkeen etureidet tärisi ja jalat ei meinannu kantaa kotiin asti. Tänään kuitenkin olkapäissä ja käsivarsissa tuntuu toissapäiväinen treeni ja pakaroissa tuntuu lihaskipuja. Mahtaako huomenna vasta olla sitten jalkajumien vuoro?
Aamupuurot keittelin oikein kattilassa, ja se oli hyvvää! Normiaamuina ei oo aikaa kuin kumiseen mikropuuroon. Pari kuppia kahvia (pari kuppia = 4 mukia), puuro, aurinko, vapaapäivä - I'm sooooo happy!!
---
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti