puuh.. vielä kolme viikkoa kun jaksaa niin sitte...
Tahtojen taistelu oli kauppareissu tänään. Oli niin nälkä että oli pakko lähtee pois kotoo, tekemään JOTAIN, joten ajelin hetken ja menin kauppaan hoitamaan pakolliset ruokaostokset. Sakke on kipee ja pyysi tuomaan jotain herkkua, ja nälkäisenä kun muutenkin tekee mieli kaikkee mahdollista, oli tosi tuskaa tutkailla sitä karkkihyllyä ja etsii jotain sopivaa.
Tulin siihen tulokseen yks päivä miettiessäni, että koska mun elämä on noudattanu ennenkin 3kk sykliä, se olis ollut myös paras dieetin pituus! Neljässä kuukaudessa ehtii tylsistyä ja se paras terä motivaatiosta katoaa jossain vaiheessa. Kesä- ja heinäkuu meni ihan kivasti, edistystä tuli mukavasti ja fiilis oli hyvä. Elokuussa tuli takapakkia ja ennen kaikkee pää ei meinannu kestää kun dieettiä oli takana jo kauan ja edessä yhtä paljon, ja kisa tuntui silti niin kaukaiselta, että ei osannut jotenkin ajatella että vielä olis kiire tms. Nyt kun kisaan on kolme viikkoa, tuntuu toisinaan jo epätoivoiselta. Tuntuu ettei millään voi päästä kisakuntoon ajoissa, ja harmittaa että muutama viikko treenistä ja dieetistä meni "ei niin hyvällä sykkeellä", olemattomalla motivaatiolla, pelkkää suorittamista.
Toi viikon treenitauko flunssan takia tuli sikäli hyvään kohtaan, että kroppa ja pää palautui, motivaatiota tuli hurjasti lisää, ja sain kipinän taas tähän tekemiseen!
Tänään takana aamulenkki ja pitkääkin pidemmältä tuntunut luentopäivä. Kauhee väsy kun tuo koira ei taaskaan antanut mun nukkua kunnolla. Taas se raapi ovea ja kitisi ja vinkui. Ens yönä laitan korvatulpat kun ei tarvi herätä jollain tietyllä kellonlyömällä.
Iltapalaks saa taas munaleipää! Siit on tullu mun lemppari. Kumma miten ruokaan suhtautuu nyt ihan eri tavalla. Aamupuuro runsaalla suolalla maistuu ihan älyttömän hyvältä. Maitorahka ilman makeutusainetta on alkanut myös maistuu hyvältä, ja marjoja ja omppuja, joita en aiemmin juuri koskaan syöny, tekee jopa mieli! Ruisleipä kananmunalla on ihan taivaallisen hyvää, eikä juustoo tai kermakastikkeita tee edes mieli.
Voisin kuvitella et dieetin jälkeen jatkan samalla ruokavaliolla, määrää tietysti täytyy(saa) lisätä, koska olo on ollut tosi hyvä ja energinen ja hyvinvoiva ja kevyt. Ja musta on ihanaa se, että ruuasta nauttii ihan eri tavalla. Makuhermot tottuu makuihin ja vaatii koko ajan lisää makeeta ja rasvasta jotta sais sen saman tunteen, mutta kun syö puhtaasti, ja herkutteelee rypäleillä ja hedelmillä ja pähkinöillä noin niinkun "normaalisti" ja syö roskaruokaa, karkkia, popcorneja vaan tosi tosi harvoin, niistä nauttii myös enemmän. Paljon kaikki on kiinni tottumisesta.
---
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti